|
|
Post by Elle on Aug 13, 2017 10:54:56 GMT 2
Dessa palkittiin PKK-V arvonimellä! 13.08.2017 Olin liikkeillä todella aikaisin, koska tänään oli paljon tehtävää. Iltapäivällä olisi muutaman valmennuskeikkaa, kun ihmiset alkavat taas syksyn lähestyessä innostua enemmän valmentautumisesta kesän kiireiden jälkeen. Ennen iltapäivää pitäisi saada hoidettua kunnon hevoskatras. Päiväni oli alkanut ystäväni tallilla, jossa olin käynyt läpiratsastamassa Jamin. Ori viihtyi ystävälläni todella hyvin, sen harja oli alkanut kasvaa pitkäksi ja herra oli pitänyt massansakin kasassa, eikä ollut kovinkaan paljoon lihonut laidunkauden aikana. Ystäväni piti Jamista kovasti, joten suuri musta saisi ainakin toistaiseksi pysyä kaverillani.
Saapuessani Newerraan, tallipiha oli täysin hiljainen, eikä ketään näkynyt missään. Olin onneksi saanut Mellin liikuttamaan Karkin tänään, niin itselleni jäisi vain Dessan ja Fantsun kanssa touhuilu. Melli ja Karkki ovat hyvä pari ja voisivat päästä kisakentilläkin vaikka kuinka pitkälle. Dessan kanssa meillä on kesä mennyt vähän leppoisammin, kisoihin emme ole paljoonkaan jaksanut mennä, mutta kotona ollaan kuitenkin treenattu. Dessan omistaja on käynyt katsomassa tammaa tasan kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla oli kova kiire. Nainen on palaamassa vähitellen takaisin ratsaille, mutta Dessasta tuo ei vaikuta olevan edelleenkään kiinnostunut, mutta en oikein tiedä pystynkö tammaa itsellenikään ostamaan kun se todellakin on hintava. Olin hieman ottanut Pirjon kanssa puheeksi että saisinko Dessasta alennusta jos auttaisin häntä löytämään sopivamman uuden hevosen ja nainen oli luvannut sitä harkita.
Hain Dessan laitumelta ja punainen tamma mulkoili minua toden teolla. Sulkiessani porttia se polki takajalkaansa korvat luimussa. "Ahaa, tämmöinen päivä siis", naurahdin, enkä jaksanut pahemmin välittää tamman uhkailuista. Talutin Dessan talliin ja parkkeerasin tamman pesariin. Viimepäivien sateiden jälkeen tamman jalat olivat aivan mutaiset, joten helpoin ratkaisu oli pestä ne. Suihkuttelin Dessan jalat huolella haalealla vedellä, jonka jälkeen päätin vielä hoitaakkin tamman pesarissa. Harjasin tamman rauhassa läpi ja varoin varpaitani Dessan stepatessa pesarin laidalta laidalle. Rauhoittelin tammaa äänelläni ja määrätietoisesti jatkoin harjaamista selvistä murhausyrityksistä huolimatta. Kyllä Dessa ihan todella oli rauhoittunut minulla ollessaan, mutta aina välillä tuli näitä hankalampia päiviä.
Kun Dessa oli täysissä varusteissa, lähdimme suuntaamaan maneesiin. Kentän pohja on vähän turhan märkä ja maneesissa on peilit. Taluttelin Dessaa alkukäynnit ja se alkoi jo rauhoittua. Tamma tuuppaisi minua pari kertaa turvallaan ihan ystävällisestikkin, jolloin kehuin Dessaa lempeällä äänellä. Nousin lopulta ratsaille ja aloitimme melko nopeasti työskentelyn. Pitäisi alkaa opettamaan Dessaakin ratsastusjousiammuntaan, kun olin viimeaikoina päässyt ampumaan vain Visionin kanssa ja ehkä kerran koko kesän aikana Jamilla. Hetken käyntityöskentelyn jälkeen siirryimme raviin, jossa otimme suuria ympyröitä rennosti taivutellen. Dessa oli ratsastaessa yllättävänkin hyvällä ja helpolla tuulella, emmekä joutuneet lainkaan taistelemaan.
Dessan ratsastuksen jälkeen palautin tamman laitumelle. Fantsua ei ole vielä vieroitettu, mutta olen ottanut tavaksi taluttaa sen talliin Dessan karsinaan pari kertaa viikossa ja harjaamaan pikkuoria siellä hieman. Se on aika kivasti tottunut lähtemään latotallilta yksin, eikä Bellakaan tunnu stressaavan toisen varsansa lähdöstä, kun tarhalle jää kuitenkin vielä Donna vahdittavaksi. Taluttaessa Fantsu kulkee melko nätisti, vaikka välillä pitääkin vähän tanssahdella. Karsinassa pikkuori kyllä pyörii ja hyörii, mutta se on täysin luonnollista varsalta. Harjaan aina Fantsun kevyesti läpi pehmeällä harjalla ja harjoittelen hieman jalkojen nostamista. Fantsu on todella luottavainen ihmisen seurassa, eikä se huutele emäänsä kuin vasta sitten kun tekeminen loppuu. Poissa tarhalta ja emänsä viereltä Fantsu on ihan korkeintaan puoli tuntia, mutta yleensä vain vartin. Tänäänkin palautin Fantsun latotallille jo kahdenkymmenen minuutin jälkeen ja pikkuori viiletti mielellään siskonsa ja äitinsä luokse. Katsoin varsaani hetken hymyillen, jonka jälkeen lähdin parkkipaikalle ja kotiin, jotta ehtisin vähän syömään ennen iltapäivän töitä.
Ihana arkitarina, tälläiset on parhaita! Ja onnea huimasti arvonimestä, upea saavutus! ~Wilma |
|
|
|
Post by Elle on Aug 26, 2017 11:44:10 GMT 2
Dessa palkittiin PP-MVA arvonimellä!
26.08.2017 Siinä nyt seisoin, kädessäni oli kauppakirja Dessasta. Vielä hieman epäuskoisena tuijotin paperia, joka kertoi selvästi että nyt tuo suuri punainen pirulainen on omani. Dessasta oli todella lyhyessä ajassa tullut minulle todella tärkeä ja Pirjo oli selvästi huomannut sen. Nainen oli iloinen tekemästäni työstä tamman kanssa ja hän oli selvästi sitä mieltä, ettei Dessa ole hänelle sopiva hevonen. Nainen suostui lopulta myymään Dessan minulle puoleen hintaan sillä ehdolla että autoin häntä etsimään uuden hevosen itselleen.
Olimme Pirjon kanssa käynyt monia hevosia katsomassa ja lopulta olin löytänyt tälle kymmenen vuotiaan laadukkaan opetusmestarin, johon nainen oli rakastunut heti. Samana päivänä kun Pirjo teki kauppakirjan tästä uudesta ruunikostaan, teimme kauppakirjan Dessasta. En ollut kertonut vielä Newerrassa kenellekkään, mutta kun vihdoin uskallauduin astumaan sisälle taukotupaan, kaikki tuijottivat uteliaina kädessäni olevaa lappua.
"Elle, mikä toi lappu on? Ja miks näytät noi ihmeelliselle?" Wilma kysyi ja yritti kuikuilla katsomaan kauppakirjaani. "Tää on kauppakirja", sanoin lopulta ja kaikki näyttivät järkyttyneiltä. "Etkai myyny Jamia?" kaikki kysyivät huolestuneeseen sävyyn ja itse purskahdin nauruun. "En mä nyt Jamia myis, se on mun elämäni hevonen. Tää koskee Dessaa, se demoni on täst päiväst eteenpäin mun oma", kerroin lopulta iloisesti. "Vau! Sulla on nyt sit niinku neljä hevosta?" kaikki kysyivät ihmeissään. "No periaatteessa kaks, Dessa ja Fantsu. Jami on ylläpidossa mun kaverilla viel ainakin vuoden ja Karkin myyn Mellille", naurahdin ja istuin sohvalle Noran ja Erikin vierelle. Osa porukasta selvästi ihmetteli miksi halusin ostaa niin yrmyluontoisen tamman itselleni, mutta faktahan on se, ettei Dessa minua kohtaan ole enää niin yrmy.
Suuntasin vielä tarhalle katsomaan Dessaa. Se majoittui nykyään Karkin ja Naten kanssa. Tamma yrmysi näille minkä ehti ja Nate kaveerasi Karkin kanssa. Kolmikko kuitenkin pärjäsi hyvin keskenään, eikä mitään sen suurempaa sählinkiä ole tullut. Kävin rapsuttelemassa tammakolmikkoa tarhalla ja kerroin Dessalle että se on nyt omani. Ei sillä että se tammaa kiinnostaisi, mutta eipähän sen tarvitsisi enää takaisin Pirjon luokse palata. Tamma hetken nautti rapsutuksista, jonka jälkeen se lähti korvat luimussa vesiautomaatille. Karkki ja Nate käyttivät tilaisuuden hyväksi ja änkesivät melkein syliin. Naurahtaen rapsutin niitä vielä hetken, jonka jälkeen lähdin vielä katsastamaan Fantsun.
Onnittelut uudesta hevosesta sekä arvonimestä! Saa nähdä, mitä Dessasta ja Ellestä oikein tuleekaan.. Tykkäsin paljon tästä tarinasta, kivan elävää kerrontaa! - Veeti |
|
|
|
Post by Elle on Sept 3, 2017 13:41:03 GMT 2
03.09.2017 Näkemiin Fantsu, tervetuloa Xantos
Niin siinä sitten vain kävi. Olin varustehuoneessa pakkaamassa Fantsun tavaroita suureen laatikkoon. Ei nuorukaiselle vielä kauheasti tavaraa ollut kertynyt, mutta tarpeeksi pakattavaksi. Huokaisin syvään ja suljin laatikon kannen ja lähdin kantamaan sitä Fantsun karsinan eteen. Jokin aika sitten vieroitettu Fantsu pääsisi nyt pelottavalle matkalle meren halki Englantiin kasvamaan oriseuraan. Tutullani on siellä oriasema nimeltä Rohan Stallions. Paikalla on upeat suuret laitumet ja sinne otetaan ihan yleisesti nuoria oreja kasvamaan. Niitä käsitellään siellä päivittäin ja suoritetaan peruskoulutusta. En Fantsua siis todellakaan myy, mutta sen on parempi kasvaa rauhassa. Sitäpaitsi saan oriasemalta tilalle komean kladruborin, Xantosin.
Xantosiin olin rakastunut heti nähtyäni siitä kuvan. Fn palkittu ja toiselle palkinnolle kantakirjattu ori kuljetettaisiin tänään Latviasta Suomeen. Ori ei ollut ehtinyt edes saapua Rohaniin entiseltä omistajaltaan kun olimme ehtineet sopia tästä järjestelystä. Suuri valkoinen satuhevonen pääsisi huomattavasti helpommalla kun se kuljetettaisiin Latviasta Suomeen. Toiveiden mukaan Xantos pääsisi Suomessakin hieman jalostuskäyttöön, vaikka kladrubtammoja ei maasta kovinkaan paljoon löydy. En tiennyt Xantosista paljonkaan etukäteen, mutta ei noin komea ori mikään hirviö voi olla. Xantos on samanrotuinen kuin oma Jamini, mutta väriltään kimo ja säkäkorkeutta löytyy 7cm enemmän.
Olin ollut koko aamupäivän yksin tallilla, kun Erik oli lähtenyt Noran kanssa jonnekkin. Nora oli ainut kenelle olin kertonut hevosmuutoksistani Kaisun lisäksi. Samassa talliin harppoivat Melli ja Wilma, jotka supisivat jotakin ilmeisesti Rosesta. Tallissa oli ollut viimepäivinä melko jännittynyt ilmapiiri ja Rose oli näyttänyt entistä kiukkuisemmalta. En ollut kysellyt asiasta keneltäkään sen enempää, kaipa juorut minutkin lopulta saavuttaisivat. "Elle mitä? Pakkaatko sä?" kuulin samassa Mellin kysyvän hieman järkyttyneeseen sävyyn. "Joo", naurahdin huolettomasti ja nyökkäsin Fantsun karsinan edessä olevaa laatikkoa kohti. "Mitäh?! Mihin Fantsu lähtee. Etkai sä oo myyny sitä?" Wilma pommitti minua kysymyksillä. "En mä sitä myisi! Pikkupoika vaan lähtee Englantiin pariks vuodeks kasvamaan", naurahdin tyttöjen huolestuneille ilmeille. "No hyvä. Mutta miks Englantiin?" nämä kysyivät sitten yhteen ääneen. "Mun tutulla on sielä hieno oriasema, Fantsu saa kasvaa orijoukossa rauhassa", selostin nopeasti ja seuraavaksi minun olikin pakko lähteä hakemaan Fantsu harjattavaksi, sillä olin saanut Rohanin omistajalta viestiä että nämä olivat vajaan tunnin ajomatkan päässä.
Harjasin Fantsun huolella läpi ja pieni ori steppaili ympärilläni. Siitä tulisi kyllä uskomattoman komea ori. Kotiin se palaisi viimeistään ratsukoulutukseen, sillä sen haluan tehdä kokonaan itse. Todella pitkän hoitotuokion jälkeen kuulin trailerin kääntyvän Newerran pihaan ja trailerista kuuluikin melkoinen kolina, kun valtava Xantos ilmoitti saapuneensa. Kipitin ulos ja pihalle olikin jostakin ilmestynyt enemmänkin porukkaa. Kaisu, Pau, Aarne, Wilma, Melli, sekä Rose, joka nojaili tallin seinään ja silmäili pihaan ilmestynyttä traileria kulmat kurtussa. Menin itse tervehtimään autosta ulos kömpinyttä ystävätärtäni, jolla oli varmasti ollut pitkä reissu. Tämä oli ensin eilen lentänyt Latviaan hakemaan Xantosia ja tänään heti aamusta he olivat lähteneet kohti Suomea. Yön hän matkaisi Fantsun kanssa kohti Englantia.
Xantos peruutti trailerista ulos pärskähdellen ja päästi kimakan hirnaisun, tärykalvot olivat posahtaa. Sain narun käsiini ystävältäni ja talutin Xantosia pari kierrosta ympäri pihaa. Napakoin ottein talutin Xantosin kentälle, jonne päästäisin sen hetkeksi juoksemaan ja verryttelemään matkasta väsyneitä jalkojaan. "Onko tää nyt joku sun uus hevoses", kysyi Erik, joka oli jostain Noran kanssa ilmestynyt paikalle. "Ylläpitohevonen. Tuli Fantsun tilalle", selitin. Oletin että Nora on kertonyt tälle Fantsun kasvureissusta Englantiin. "Aika komee", Erik sanoi lyhyesti ja silmäili kenttää ympäri ravaavaa Xantosia. "Pidättekö sitä silmällä niin käyn lastaamassa Fantsun että pääsevät matkaan", kysyin ja Erik, sekä Nora nyökkäsivät. Kävelin tallin hiljaisuuteen, josta Fantsu hörisi minulle. "Tulee ikävä pikkupoika, mut tuun usein kattoo sua", mutisin varsalle ja rapsutin sen päätä lempeästi hymyillen. Suunnitelmissa olisi vähintään joka toinen kuukausi matkustaa Englantiin pariksi päiväksi moikkailemaan Fantsua.
Fantsu lastautui traileriin hienosti ja ei aikaakaan kun rakas varsani oli matkalla kohti tuntematonta. Luotin kuitenkin ystäväni asiantuntemukseen ja hevosenkäsittelytaitoihin, joten mieleni oli luottavainen. Kävin lopulta pyydystämässä Xantosin kentältä ja päätimme laittaa sen heti samaan tarhaan Vikin kanssa. Kaisu, sekä Vikin omistaja Inga-Stina uskoivat että Viki antaisi melko helposti Xantosin olla pomo, eikä siitä sen suurempaa draamaa tulisi. Olimme oikeassa, muutamat kiljaisut, parit keulimiset ja siinä se oli. Orit asettuivat tyytyväisinä molemmat eri puolille tarhaa ja Xantos alkoi etsiä maasta mahdollisia heinänkorsia. Odotan innolla että pääsen tutustumaan lisää tuohon komistukseen.
//Waude, tervetuloa Xantos! Komea kaveri! <3 ~W |
|
|
|
Post by Elle on Sept 6, 2017 19:40:47 GMT 2
06.09.2017 Fantsulle kuului hyvää, se oli kotiutunut Englantiin todella hyvin ja matka oli kuulemma sujunut ongelmitta. Matkaisin itse parin viikon päästä rakasta varsaani katsomaan pariksi päiväksi ja samalla reissulla saisin ratsastaa muutamilla oriaseman hevosilla. Tällä kertaa sieltä ei kuitenkaan uutta hevosta tulisi matkaan tarttumaan, vaikka oriasemalla asuukin yksi todella upea friisiläinenkin, mikä olisi täydellinen lisä hevosiini. Tässähän pitäisi pian alkaa omaa tallia miettimään kun hevosia tulee kokoajan lisää.
Dessan kävin ratsastamassa jo aamulla, kun olin ollut tekemässä aamutallia Erikin kanssa. Kiukkuinen tamma oli ollut suorastaan hellyyttävä, eikä kiukkuisuudesta ollut tietoakaan, kaipa Dessallakin voi olla hyviä päiviä. Kävin välissä pitämässä parit valmennukset ja iltapäivällä palasin Newerraan, joka on minulle kuin toinen koti. Oli jo hevosten sisälleoton aika, joten hain parit hevoset sisälle itsenäisesti ja parkkeerasin sitten Xantosin karsinaansa. Valkean orini tulon jälkeen pihassa oli ollut hieman orien mölyämistä, kun Haukka ja Xantos kiistelivät tallipihan kunkun tittelistä. Kaipa ne olivat johonkin tasapeliin päätyneet, kun koko iltapäivän oli ollut aivan hiljaista.
Harjattuani valtavan valkean ratsuni, satuloin sen, viritin suitset paikalleen ja lähdimme matkaan kohti kenttää. Kentän reunalta nostin jakkaran Xantosin vierelle ja ponnistauduin ratsaille. Suuri ja lihaksikas ori kohosi allani varmaan kymmenen senttiä ja lähti kävelemään eteenpäin sellaisella powerilla että huh huh! Rehellisesti sanottuna tämä on ensimmäinen kerta kun kiipesin Xantosin selkään. Ori oli tullut minulle pelkän ulkonäkönsä ja rotunsa perusteella ja ensimmäiset päivät olin keskittynyt maastakäsin työskentelyyn. Jotenkin vain olin täysin rauhallinen istuessani valkean satuorin selässä ja vain ohjasin orin suurelle ympyrälle. Xantos hieman tuijotteli ympärilleen kaula kaarellaan, mutta heti kun kokosin ohjat käsiini ja aloin ratsastaa, ori ryhdistyi ja alkoi kuunnella minua.
Alkukäyntien kimmeltelevän täydellisyydentunteen jälkeen nostin ravin ja putosin haaveilusateenkaareltani maan kamaralle. Ori alkoi painaa kädelle niin pirusti ja vain röhnötti menemään vilkuillen minua yläkautta silmiini. Ihmettelin melkein ääneen että mitähän hittoa juuri tapahtui, mutta sitten vain tajusin että minun on ratsastettava. Ryhdistin istuntani, katse eteen, kanna kädet ja aktiivinen pohje. Hain aluksi vain hyvän ja suuren ravin eteen ja ylös, jonka jälkeen istuin alas harjoitusraviin. Xantosilla on kyllä valtavat liikeet ja tälläisissa askelissa ei olekkaan tullut istuttua sitten viime ratsastukseni Jamilla. Otin muutamia pohkeenväistöjä ja temponvaihteluita, jotta sain hieman käsitystä Xantosin liikekapasiteetista. Jos hetkeksikin unohduin matkustelemaan, palautui Xantos raskaaksi ja epämiellyttäväksi.
Vartin ravityöskentelyn jälkeen alkoi jo vatsalihaksissa tuntua. Ennen kuin kunto loppuu kokonaan, nostin vielä laukan ja laukkailin Xantosin kanssa suuria ympyröitä kenttää ympäri. Laukka hevosella oli kyllä upea, mutta työläämpää ratsastettavaa kyllä saa hakea! Dessakin tuntuu tämän jälkeen lasten leikiltä. Laukkojen jälkeen suoritin pikaisen loppuverryttelyn ja kävelin hyvät loppukäynnit.
Tallissa otin Xantosilta varusteet pois ja annoin orille hieman väliheiniä ennen iltaheinien jakamista. Ori mulkoili minua karsinasta arvioivasti ja itselläni oli varmaan silmien tilalla vain vaaleanpunaiset sydämmet. On se upeaa miten hienojen eläinten kanssa saankaan työskennellä ja ratsastaa! "Miten teillä suju?" kuulin samassa Noran äänen tallihuoneen ovelta. "Kivasti. Ihan pirun työläs se on ratsastaa", naurahdin ja nojasin selkäni Xantosin karsinan oveen. "Piti vaan kysyy siitä että mihin aikaan meen huomenna sillä Dessalla?" Nora kysyi hetken päästä ja katsoi kauempana karsinassaan seisovaa Dessaa. Olimme sopineet että pitäisin huomenna kouluvalmennuksen Noralle ja Dessalle. "No jos tultais tallille jo kahdeksitoista?" ehdotin "Sopii, aikasemminki kelpaa. Tuun varmaan aamutalliksi Erikin kanssa kun meen sen luo yöks", Nora virnisti ja lähti sitten menemään menojaan. Itse palautin Xantosin tavarat paikalleen ja lähdin suuntaamaan kotia kohti. |
|
|
|
Post by Elle on Sept 22, 2017 12:42:17 GMT 2
22.09.2017 Dessa liiteli allani valtavin liikkein. Muutenkin kiukkupallero tuntui todella mukavalta ja hoitaessakin Dessalla oli ollut hyvä päivä. Tänään suunnitelmissa oli vain kevyt ratsastus, sillä huomenna tamma starttaisi Newerra harjoituskilpailuissa kaksi luokkaa. Nora menisi tammalla Helpon A:n ja itse starttaisin raudikolla Vaativan B:n. Lisäksi menisin Visionilla Helpon A:n ja sunnuntaina pääsisin taas Karkin selkään, kun hyppäisin sen kanssa 80cm. Se luultavasti tulee jäämän viimeisiksi kilpailuikseni tuon ihanan ponitamman kanssa, sillä nykyäänhän se on Mellin omistuksessa.
Lopetin Dessan kanssa melko lyhyeen. Talutin sen hyvien loppukäyntien jälkeen talliin ja nappasin tammalta varusteet pois. Siistin vielä tamman harjan ja hännän ja heitin Dessalle sadeloimen pihalle. Seuraavaksi ratsukseni pääsi Xantos ja illalla olin luvannut vielä pitää Noralle nopean valmennuksen huomisia kisoja ajatellen, jossa tämä saisi kerrata hänen ja Visionin radan läpi. Xantosinkin kanssa olin ehtinyt jo starttaamaan ensimmäiset kisamme. Olimme olleet 17.09.2017 Valorinne nimisellä tallilla, jossa starttasin Helpon A:n. Sijoituksemme oli huikea 4/31 ja prosentitkin olivat todella kivat. Ei siinä paljoo tyytyväisempi voinut olla! Samoissa kisoissa myös Vision teki ensiesiintymisensä Helppo A -radalla kanssani ja sijoituimme 8/31. Suomiputtekin siis esitti oikein parhaat puolensa ja siinä putessa on kyllä kapasiteettia vaativillekkin radoille, kunhan Nora jaksaa tehdä orin kanssa töitä.
Tänään Xantosin kanssa otimme hieman tiukemman koulutreenin, koska ori ei viikonloppuna starttaisi kilpailuissa ollenkaan. Ori oli hoitaessa hieman huonontuulinen ja ratsastaessa kimo oli aluksi todella jäykkä, mutta kun annoin sen laukata muutamat kierrokset niin kovaa kuin lähtee, aukesi jostain selvästi jotkut jumit ja koko hevosen olemus muuttui täysin. Loppuratsastuksen ajan Xantos oli taas oma itsensä ja teki lopulta todella kivasti töitä. Otimme laajoja ja avaavia liikkeitä, sekä muutamia kokoamisia. Loppuverryttelyn aikana Xantos pärski jo tyytyväisenä ja vain puksutti menemään rennon rauhallisesti.
Ensi viikolla matkustaisin Englantiin katsomaan Fantsua. Pikkupoika on kuulemma ruvennut kasvattamaan jo massiivista talvikarvaa! Kuulemma orilaumassa oli ollut hieman jotain sählinkiä ja Fantsulla on tullut jokin pieni vekki takapuoleen, mutta se ei kuulemma ollut kovinkaan iso, eikä tarvinnut edes eläinlääkäriä. Saisin lisäksi Englannissa hieman ratsastella tallin jalostusoreilla, joka on aina mukava ja mielenkiintoinen kokemus!
// Mukava tekstinpätkä, kuvailit ratsastusta kivasti! Ja oi, mahtavaa, että Elle pääsee Englantiin Fantsua moikkaamaan! ~W |
|
|
|
Post by Elle on Sept 27, 2017 17:32:11 GMT 2
27.09.2017 Varsauutisia! Vielä kukaan ei tiennyt, mutta niin vaan Dessa oli kantavana. Tänään olin vihdoin saanut siitä todisteen klinikalla, jossa kiukkuinen tammani oli ultrattu. Olimme aloittaneet kilpailemisen tänä vuonna niin vauhdilla, että ajattelin ihan tilannetta rauhoittaakseni hankkia tammalle yhden varsan. Ja voisihan varsa hieman tasoittaakkin Dessan tulista luonnetta.
Pari astutusta siihen oli vaadittu, mutta vihdoin Dessa oli kantavana komeaakin komeammasta orista Imperos Zanderista. Odotettavissa olisi siis hurmaava, suurikokoinen rautias varsa. Toiveissa itselläni hieman olisi ori, mutta tottakai tammakin kelpaa, enkä vielä edes tiedä pystynkö varsaa itselläni pitämään. Mitä suuremmaksi hevosmääräni kasvaa, sitä järkevämmäksi alkaa ajatus omasta tallista muodostua, vaikka ei sitä Newerrasta ikinä tahdokkaan lähteä.
Palatessamme Dessan kanssa tallille klinikalta, oli meitä vastassa vakavailmeinen Wilma. "Missäs sitä ollaan oltu? Ette ainakaan kisoissa kun teijän satula on tallissa", tyttö kysyy siristäen silmiään. Olin antanut kaikkien luulla että kaikki orikäyntimme ja ultramme olisimme olleet kisoissa tai valmennuksissa, mutta nyt Wilma oli saanut salaisuuden selville. "Klinikalla", sanoin ensin vakavaan sävyyn, ihan vain kiusatakseni. "MITÄ! Onks Dessalla kaikki hyvin?" tämä kysyi heti huolissaan. "Ei.... vaan loistavasti! Se on kantavana", sanoin lopulta ja virnistin Wilmalle hieman ilkikurisesti. "Ei saa säikytellä. Missä vaiheessa sä sen oot astuttanu?" punapää alkaa utelemaan ja katselee tarkkaavaisesti Dessaa. "Osa meijän 'kisamatkoista' on ollu reissuja orin luo tai klinikalle", selitän virnistäen ja jatkan Dessan taluttamista tarhoille. Wilma seuraa meitä tarhalle ja jää mietteliäänä seisomaan portille. "Saadaan taas varsa, se on kyllä jees", tämä naurahtaa lopulta ja lähdemme kävelemään tallia kohti, jossa taukohuoneessa olisi aika kertoa hyvät uutiset lopuillekkin. |
|
|
|
Post by Elle on Oct 4, 2017 12:58:00 GMT 2
04.10.2017 Sen jälkeen, kun varmistui että Dessa on kantavana, on kaikki tapahtunut todella nopeasti. Niin nopeasti, että ei siinä meinaa itsekkään perässä pysyä. Vain muutaman päivää varsauutisten jälkeen minä olin laittanut nimeni maatilan kauppakirjaan. Muuttaisin aivan Newerran lähettyvillä olevalle maatilalle, josta löytyy jo valmiiksi kuuden hevosen talli ja tarhoja. Kunnostaisin yhden karsinoista pesariksi ja rakennuttaisin kentän, mutta paikka on tälläisenaankin jo täydellinen. Minulla oli jo valmiiksi rahat ostaa unelmieni hevostila, joten päätöstä ei kauaa tarvinnut miettiä paikan myynti-ilmoituksen näkemisen jälkeen.
Vaikka minulla olisikin nyt talli pihassa ja kaikkea, jäisivät Dessa ja Xantos kuitenkin Newerrana. En halua irtaantua Newerran arjesta, joten täältä lähteminen ei ole vaihtoehto. Kotiin minulle tulisi alustavasti Jami ja Jamille joku kaveri, mutta sitten tarkoituksena olisi mahdollisesti tarjota parille ulkopuoliselle tallipaikkaa, tai vain ostaa itselle. Voisinhan omilla hevosilla sitten pitää oppilailleni tunteja ja tarjota niitä vaikka vuokralle. Fantsu muuttaisi Englannista palattuaan Newerraan, mutta tällä tavoin minulla saattaisi jopa olla mahdollisuus ostaa Xantos omakseni. Dessan varsaakaan minun ei nyt tarvitsisi myydä, vaan voisin majoittaa sen kotiin.
Saapuessani tänään Newerraan, nappasin Dessan ratsastettavaksi. Xantos saisi tänään vapaapäivän ja itse pääsisin siten kevyemmällä, sillä suuntaisin suoraan Dessan liikutuksen jälkeen uudelle maatilalleni maalaamaan varustehuoneen seiniä, sillä kamalan sinisiksi niitä en todellakaan jätä. Kentän rakennus alotetaan huomenna ja minun pitäisi talveen mennessä saada omakin kenttä. Kaisun kanssa olin kyllä jo jutellut siitäkin, että saisin maastoilla Newerran kentälle ja maneesille halutessani.
Talutin Dessan lopulta kentälle ja nousin ratsaille. Rautias tamma huiski hännällään ja mulkoili minua korvat luimussa. Tänään on siis tällainen päivä. Vaikka alku vaikutti pahalta, Dessa tuli nopeasti paremmalle tuulelle aloittaessamme työskentelyn. Olin jostain kumman syystä mennyt ilmoittautumaan Dessan kanssa kuun lopulla estekilpailuihin. Kai Karkin kanssa muutamien estekisojen kiertäminen oli ollut sen verran kivaa, että nyt tekikin mieli hypätä. Dessa ei pahemmin ollut kavaletteja isompaa hypännyt, joten kai sitä pitäisi joku päivä esteitäkin meille kasata. Pääsisi Dessan pitkään pölyttynyt estesatulakin välillä käyttöön.
Otin Dessan kanssa melko yksinkertaisen ratsastuksen. Jumppasin tammaa vain auki ympyröillä ja avotaivutuksilla ja lopuksi annoin tamman vähän rallitella laukassa. Hyvin pysyi käsissä, vaikka kyllä me aika kovaa mentiinkin. Loppukäynnit kävelin pihalla ja minipihaton ohi kävellessämme katseeni pysähtyi Samiin. Oma shetlanninponi olisi kiva. Mutta toisaalta, mitä minä shetlanninponilla tekisin? Ainahan sitä voisi valjakkoajoa kokeilla, tai poniagilityä. Lopulta olimme käyntimme kävelleet ja hyppäsin ratsailta löysäten sitten Dessan satulavyötä. Viime viikolla olin Fantsua käynyt moikkaamassa Englannissa ja oli ori kyllä kasvanut niin hurjan paljon. Se sopi Rohanin laumaan loistavasti ja kaveerasi siellä muiden nuorten orien kanssa. Kuukauden päästä kävisin siellä seuraavaksi!
//Wau, upeita uutisia! Onnea Ellelle omasta maatilasta! ~W |
|
|
|
Post by Elle on Oct 18, 2017 13:12:27 GMT 2
17.10.2017 "Karkkimaa", toistin ja muut taukohuoneessa olijat katsoivat minua entistäkin epäuskoisempina. "Nii mikä oli?" Erik kysyi virnistäen ja Mellikin katsoi hämmentyneenä minuun. "Karkkimaa, edelleenkin", naurahdin ja nojasin selkäni sohvan selkänojaan tyytyväisesti hymyillen. Olin päättänyt nimetä oman tallini Karkkimaaksi. Osittain Karkin takia, osittain siksi että se vain kuulostaa niin loistavalta. "Ja sulla on melkeen pelkästään oreja. Miehinen nimi", Veeti naurahti omalta paikaltaan. "Tänään Jami muuttaa kotiin ja sille tulee kaveriksi nyt toistaseksi yksi mun kaverin poni, mutta etin jotain omaa heppaa siihen Jamille kaveriksi. Fantsu saa edelleen olla Englannissa. Että nyt sit jos jollain on heppaa vailla tallipaikkaa niin täs ois loistava tilaisuus", selostin naurahtaen.
Olin saanut viime viikonloppuna jo omat tavarani lopullisesti muutettua uuteen kotiini. Olin todellakin pistänyt tuulemaan, sillä kentällekkin oli raivattu jo tilaa ja pohjaa oli alettu väsäämään. Vesiä pesaria varten ei ole vielä vedetty, eikä viemäriäkään, mutta se ei raksamiestuttuni mukaan oli loppupeleissä kovinkaan suuri homma, kun talliin tulee kuitenkin jo vesi. Kukaan Neweläisistä ei vielä ole käynyt katsastamassa uutta kämppääni, paitsi tietenkin Nora, mutta kyllä kaikki sinne jossain vaiheessa pääsevät. Olin jo pariin otteeseen kävellyt reitin kotoani Newerraan, eikä matka ollut kuin vain hieman reilu 500m linnuntietä, mutta hieman enemmän hiekkateitä ja metsän kautta. Koko matkaa ei pääse metsän läpi, vaan vähän pitää kävellä teitäkin pitkin.
Kun kaikki vähitellen lähtivät taukohuoneesta hevosiaan liikuttamaan, itse kävin nappaamassa Dessan kiinni ja talutin tamman talliin. Parkkeerasin tamman käytävälle ja viritin klipperini paikoilleen. Nora oli jo pari viikkoa aikaisemmin klipannut Visionin ja nyt olisi Dessan vuoro. Xantos saisi pitää karvansa, sillä orin talvikarva ei ole kovinkaan massiivinen. Dessa sen sijaan on jostain kumman syystä alkanut kasvattaa karvaa, vaikka sitä loimitetaankin melko aktiivisesti. Leikkaisin tammalle vain osittaisen klippauksen, kun se kuitenkin jäisi talven mittaan kevyemmälle käytölle kun vatsa alkaisi kasvaa.
Tungin Dessalle pumpulit korviin ja aloitin klippaamisen. Dessa oli selvästi klipattu ennenkin, mutta ei se siltikään touhusta tykännyt. Pari kertaa jouduin väistämään minua kohti heilahtavaa takajalkaa, mutta suurimman osan ajasta Dessa malttoi olla aloillaan. Homma vaati hyvät hermot ja rauhallisen asenteen, mutta vihdoin homma alkoi olla valmis. Jätin suosiolla Dessan pään klippaamatta, mutta siistin hieman rehottamaan päässeet partakarvat ja lopulta vielä lyhensin saksilla Dessan hännän, niskasiilin ja napsaisin harjasta pois mittaa parin sentin verran. Tavallisesti en tykkää leikatuista harjoista, mutta Dessan kohdalla tyyli toimii, onhan kyseessä upea ja uljas kouluratsu.
Klipattuani Dessan harjasin tamman vielä huolellisesti läpi ja suitsin sitten tamman ja suuntasimme kentälle. Kentän pohja oli oikein hyvässä kunnossa muutaman aurinkoisemman päivän ansiosta ja siellä oli hyvin tilaa hieman juoksuttaakkin, vaikka muutaman ratsukkoa paikalla olikin. "Ei vitsit siitä tuli siistin näköinen", Nora huikkasi minulle Visionin selästä. Parivaljakko oli vihdoin alkanut todellakin panostaa todenteolla ja Vision pääsi näyttämään potentiaaliaan. "Niin tuli, kyllä nyt kelpaa kisoja vielä kiertää", naurahdin ja taputin Dessan kaulaa tamman päristessä jollekkin turhalle. Kävelytin tammaa hyvän tovin, jonka jälkeen päästin rautiaan suurelle ympyrälle.
Dessa juoksi yllättävän asiallisesti ja otti vain muutamat rallipätkät. En kauan viitsinyt tammaa juoksuttaa kun kentällä oli muitakin ja lopulta vain otin hieman maastakäsin harjoituksia, jonka jälkeen palasimme talliin hyvillä mielin. Hoidin Dessan ripeästi pois, jotta ehtisin vielä ratsastaa Xantosin ennen kuin olisi aika hakea Jami ja tämän kaveri kotiin. Huomenna meillä olisi Dessan kanssa koulukisat ja nyt kelpaisi sinnekkin mennä uudessa siistissä klippauksessa!
// Waude, onpas Karkkimaa on hieno! Tosi kivasti kirjoitettu tarina <3 |
|
|
|
Post by Elle on Nov 19, 2017 15:14:38 GMT 2
19.11.2017 Vatsa (ja pukit) sen kuin kasvaa "On se kyllä ihan pirun pulla jo", mutisin tarhan portilla kanssani seisoskelevalle Noralle. Katselimme tarhassa rauhassa käyskenteleviä Dessaa, Natea ja Karkkia. Dessan loimien vatsavöitä olin joutunut pidentämään jo aikaa sitten ja kokoajan ne vain näyttivät ihan liian kireiltä. "Mun oli tarkotus pystyä ratsastamaan tolla vielä ainakin pari viikkoa, mutta en mä sille oikeen ainakaan satulaa enää viitti laittaa", sanoin Noralle ja aloin hiljalleen avata tarhan porttia. "Ilman satulaa sitten vaan", mustahiuksinen ystäväni virnisti hieman pirullisesti. Olinhan minä ennenkin Dessalla mennyt ilman satulaa, mutta se ei suoraan sanottuna ollut mitään tamman lempipuuhaa.
Lopulta olimme tallissa ja Dessa thö kiukkuinenkin oli suostunut tulemaan sisälle karsinaansa. Nappasin tammalta riimun pois ja asetin sen roikkumaan karsinan oven ulkopuolelle. Harjat olin hakenut jo valmiiksi ja loimen pois napattuani aloin siistiä tamman sotkuista olemusta. Dessa oli ilmeisesti yöllä löhönnyt turvepatjallaan, kun kyljet olivat aivan sontaiset. Varovaisesti lähdin tammaa sukimaan kohtalaisen pehmeällä harjalla ja Dessa luimi minulle minkä kerkesi. Dessaa ei varsan odotus ollut ainakaan rauhallisemmaksi tehnyt, ennemminkin se on entistä monsterimpi.
Selvisimme hengissä aina siihen pisteeseen, että seisoimme maneesissa jakkaran vierellä. Dessalla oli yllään vain suitset ja joka jalassa punaiset pintelit. Olin juuri nousemassa jakkaralle ja lähtemässä hyppäämään ratsaille, kun Dessa päätti ottaa hatkat. Tamma ampaisi eteenpäin valtavalla voimalla, itse mätkähdin naamalleni maneesin pohjaan ja ehdin vain nähdä Dessan vetävän maneesia ympäri kunnon pierupukkilaukkaa. Nousin turhautuneena istumaan ja tunnustelin naamaani, leuassa tuntui hieman kipua ja kirvelyä ja puhelimen näytöstä sitä katseltuani havaitsin muutaman naarmua. Loistavaa, nyt näytän siltä että olen turpaani saanut. Kuulin maneesin ovelta Erikin vihellyksen, tämä olisi Noran ja heppojen kanssa tulossa myös paikalle. "Venatkaa hetki, paholainen on vapaana", huikkasin ovelle ja lähdin vihellellen pyydystämään riehuvaa jumppapalloani.
Vihdoin Dessa antoi kiinni ja tamman kaula oli aivan hiessä. Lätkäisin kämmeneni otsaani ja huokaisin syvään. "Okei tulkaa vaan", huikkasin Erikille ja Noralle, jotka taluttivat suomenhevosorinsa sisään. Dessa tanssahteli vielä oreille hieman, mutta asettui lopulta kävelemään rauhassa vierelleni. "Mitäs sulle tapahtu?" Erik kysyi muka vakavana, mutta oikeasti miehenalku näytti yrittävän pidättää naurua. "Se otti hatkat ja mä otin naamakosketuksen maahan", mutisin turhautuneena ja kirosin ranskaksi perään. Pysäytin Dessa, huokaisin syvään ja saavutin taas rauhallisen olemukseni. Talutin tamman jakkaran viereen, tomerasti nousin jakkaralle ja siitä loikkasin ratsaille. Hetken aikaa varmistin että Dessa seisoo, jonka jälkeen löysäsin ohjat, kehuin tammaa ja annoin sen lähteä kävelemään maneesia ympäri. Alunperin suunnitelmissa oli ollut hyvä koulutreeni ilman satulaa, mutta niin ne suunnitelmat muuttuvat ja lopulta vain hieman jumppasin Dessaa käynnissä, jonka jälkeen lähdimme talliin, jossa hain kylmäpaketin jomottavalle leualleni ja hoidin tamman pois.
// Voihan Dessa =D ~W |
|
|
|
Post by Elle on Dec 16, 2017 14:34:56 GMT 2
16.12.2017 Talvivarsa Vain muutama minutti herätyskelloni soimisen jälkeen sain Noralta soiton. Tämä oli tekemässä aamutallia Newerrassa Erikin kanssa. "Hyvä, oot hereillä. Demoni-Dessa on varsonu", tämä sanoi kuin se ei olisi mikään isokaan juttu. "MITÄ?! Millón, voiks ne hyvin, minkä värine... vika oli tyhmä kysymys, tietty rautias", aloitin kiireisesti ja aloin kiskoa kenkiä jalkoihini. "Näyttäis syntyneen alkuyöstä kun on jo ihan kuiva ja jaloillaan, aktiivinen maitobaarissa vierailija ja tomeran olonen ORI. En oo tehnyt lähempää tutkimusta kun Dessa ei päästä meitä karsinaansa", Nora naurahti ja huokaisin helpotuksesta. "Älkää turhaan uhratko itteänne Dessalle. Käyn heittää hepoille aamuruuat ja tuun sitten", naurahdin ja suljin puhelimen. Suuntasin nopeasti ulos ja talliin jossa aloin ruokkia kotonani asuvia hevosia. Saavuin Newerraan melko nopeasti ja suuntasin suoraan talliin Dessan karsinalle. Tamma oli todellakin yllättänyt kaikki, laskettuun aikaan oli vielä aikaa, eikä tamma ollut näyttänyt mitään merkkiä lähestyvästä varsomisesta. Kurkistaessani karsinaan huokaisin ihastuksesta. Siellä seisoi kaunis punertava orivarsa, oikein napakkarakenteinen, vaikkakin pitkäjalkainen. Varsalla oli valtaisa päämerkki ja emänsä tavoin heransilmä. Joka jalassa oli sukka, joten sieltä oli aikalailla tullut juuri sellainen otus kuin olin toivonutkin. Dessa mulkoili karsinan kaltereiden välistä, mutta suhtautui minuun hieman tyynemmin kuin Noraan ja Erikiin. Minut Dessa päästi karsinaan sisään, joten heitin tammalle aamuruuat ja perehdyin sitten tarkemmin varsaan. Pieni punainen otus katseli minua uteliaasti ja tuli rohkeasti tervehtimään. Ensimmäinen oma kasvatti, enkä voisi olla tyytyväisempi! 
|
s. 16.12.2017
kasv & om. Christelle Roche e. Dämonfeuer DKuva: line © VRL-13558 väritys © Sussu VRL-12636 |
// Voi mikä komea pieni herrasmies! Tervetuloa Newerraan! <3 ~W |
|
|
|
Post by Elle on Dec 29, 2017 22:01:49 GMT 2
29.01.2017 Uusi vuosi lähestyy Katselin hymyillen Dessaa, joka hääräsi Zefyroksen ympärillä huolestuneena. Vähän väliä se kääntyi luimimaan uteliaina tilannetta seuraaville Karkille ja Natelle, mutta yllättävän hyvin tamma käyttäyty. Varsan syntymässä olin eniten pelännyt että Dessa murhaisi tarhakaverinsa, mutta se oli jokseenkin hyväksynyt muiden läsnäolon ja antoi erityisesti Karkin toimia välillä hoitotätinä. Nate on vissiin Dessan mielestä liian epäilyttävä hoitotädiksi. Naurahdin itsekseni Zefyroksen heittäessä muutaman pukin yrittäessään karistaa ärsyttävää äiskää kannoiltaan.
"Sun pitää keksii sil lempinimi", naurahti taukohuoneen sohvan vallannut Wilma. Punapää oli ollut erityisen energinen viimeaikoina, olihan tämä juuri päässyt pois pyörätuolista. "Oon yrittänyt. Ideoita otetaan vastaan", virnistin ja nojasin selkäni seinään letitellen samalla vaaleisiin hiuksiini pikkulettejä. "Zefyros... Zefyros...." kuulin Wilman mutisevan sohvaltaan ja toisella puolella huonetta istuvat Melli ja Veetikin näyttivät mietteliäiltä. "Zeta, Eko, ROSKIS", luetteli punapää ja ponnahti istumaan. "En mä nyt mun hevosta roskikseks kutsu", nauroin ja Wilma näytti minulle kieltä. "Mikset?" Wilma kysyi haastavaan sävyyn. "Ei se vaa oo sopivaa", naurahdin, mutta suoraan sanottuna jäin miettimään ehdotusta. Loppupeleissä Zefyrosta aletaan kuitenkin kutsua jollain ihan hölmöllä nimellä jonka sen kokonimestä saa väännettyä.
Vähitellen taukohuone tyhjeni ja monet suuntasivat porukalla ratsastamaan. Itsekkin astelin Xantosin tarhalle hakemaan orin hoidettavaksi. Pidin kimosta todella paljon, mutta viime aikoina oli alkanut hieman mietityttää pitäisikö minun palauttaa se takaisin Englantiin omistajalleen. Fantsu alkaa pian olla valmis ratsukoulutukseen ja minulla ei ole missään tilaa sille. No, ei se vielä onneksi tämän hetken murhe ole, vaan aikaa on vielä tehdä päätöksiä.
Suuntasimme Xantosin kanssa yksin maastoon. Massiivinen ori pärskähteli tyytyväisenä ja asteli suurin askelin lumisia metsäpolkuja pitkin. Valoa riitti vielä ja maisema oli kuin suoraan jostain satukirjasta. Kääntyessämme hyväpohjaiselle leveämmälle metsäpolulle, annoin Xantosin laukata pienen matkaa. Ori heitti pikkupukin innoissaan, mutta laukkasi sitten eteenpäin yllättävän rauhallisesti.
Palatessamme Newerraan johtavalle tielle löysäsin ohjia ja annoin Xantosin venyttää kaulaansa. Vielä pitäisi ainakin Keksi, Ansku ja Andrus liikuttaa ja tästä kolmikosta ainakin Andrus joutuisi liinan päähän juoksemaan. Minun todellakin pitää alkaa aktiivisemmin etsiä vuokraajia hevosilleni, niin jää aikaa touhuta kaikkien kanssa huolellisemmin ja ajatuksella. Newerran pihaan päästessämme taputin Xantosin kaulaa ja hyppäsin tyytyväisenä ratsailta. Ori pärskähti ja alkoi hamuta lunta turvallaan löysätessäni tämän satulavyötä. Kävelimme lopulta talliin, jossa olikin yllättävän paljon porukkaa ja iloista puheensorinaa. |
|
|
|
Post by Elle on Apr 3, 2018 19:09:19 GMT 2
03.04.2018 Kevät Aprillipäivänä koitti se surullinen päivä, kun Xantos palasi kotiinsa Englantiin. Olin oriin todella tykästynyt ja olisin sen mielelläni vaikka ostanut, mutta minulla on omiakin hevosia niin paljon, että Xantosin kotiinpaluu oli tähän tilanteeseen paras vaihtoehto. Vaihdokas Fantsu ei vielä palaa Newerraan, sillä on mennyt niin hyvin Rohanissa ja orin ratsukoulutus on lähtenyt käyntiin todella hienosti. Olen parin kuukauden välein käynyt oripoikaa moikkailemassa ja siitä on kasvanut ihan hurjan upea.
Tänään saavuin Newerraan eilisen vapaan jälkeen. Olin heittänyt kotona hevoset pihalle ja nyt olin tullut auttamaan Noraa hevosten tarhaamisessa. Tämä oli päässyt Erikin sijaiseksi tallihommiin poikaystävänsä armeijan ajaksi. Ilma oli ihana, aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Nora oli aloittanut jo tarhaamisen ja vei ensimmäisenä tanssahtelevaa Karkkia pihalle.
Suurin osa hevosista pääsi jo ulkoilemaan ilman loimea, mutta muutamat ohutkarvaiset hienohelmat saivat vielä loimet niskaansa. Dessa kuului näihin hienohelmoihin ja heitinkin tammalle päälle kaulakappaleellisen kevyttoppaloimen. Dessa ei todellakaan ole taidokas talvikarvan kasvattaja, eikä sen karvamäärä eroa kesästä oikeastaan mitenkään. Zefyros hääräsi ympärilläni loimituksen ajan, mutta turhan röyhkeäksi oripoika ei ruvennut.
Sain Dessan ja Zefyroksen ongelmitta tarhaan, jonka jälkeen löysin Noran latotallilta. Päästimme vielä suokit tarhoihinsa, jonka jälkeen päätimme aloittaa karsinoiden siivouksen latotallilta. Suokit tuttuun tapaansa yrittivät tungeksia tutkimaan kottikärryjä, mutta saimme kaikki karsinat siivottua yli-innokkaista apulaisista huolimatta.
Päätallia siivotessa laitoimme radion päälle ja lauleskelimme mukana hyväntuulisesti. Kevätfiilis oli alkanut vallata mielet, eikä siihen haitannut vielä maata peittävä lumikerros, kun ilmat olivat niin kivat. Karsinat puhdistuivat ennätysnopeudella ja viimeistä karsinaa siivotessamme Melli saapui talliin. Tämä vaikutti olevan hyvällä tuulella ja kipaisi nopeasti hakemaan Karkin tarhasta.
Siivottuamme karsinat, lupautui Nora lähtemään Mellin ja Karkin kanssa maastoon Visionilla, joten ratsukoiden lähdettyä jäin hiljaiseen talliin yksinäni. Jaoin karsinoihin jo väliheinät valmiiksi, lakaisin käytävän ja järjestelin vähän varustehuonetta. Kun kaikki oli siistiä, nappasin mukaani Dessan harjapakin ja suuntasin tammani tarhalle harjaamaan sen.
Dessa ei suoraan sanottuna arvostanut hoitotoimenpiteitäni ja jouduin hetken yrityksen jälkeen suosiolla ottamaan tamman kiinni narun päähän. Nyt kun Zefyroksen vieroituksen aika lähestyy, on minulla jo suunnitelmissa Dessan treenien jatko. Tarkoituksena olisi tamman kanssa ensin palauttaa hyvä peruskunto, startata alkukaudesta parit vaativa B -koulukisat, jonka jälkeen lähtisimme nostamaan tasoa kohti vaativaa A:ta.
Harjattuani ja loimitettuani Dessan uudestaan, päästin tamman vihdoin irti ja jäin hetkeksi katselemaan sen ja Zefyroksen touhuja. Zefyroksesta tulee varmasti todella komea poika ja tulevaisuuden kilpakenttien ruusukehai. Fantsunkin pitäisi mahtua minulle kotiin jos myyn Andruksen, niin sitten Zefyros saa jäädä asumaan Newerraan. |
|
|
|
Post by Elle on May 5, 2018 14:07:01 GMT 2
05.05.2018 Varsakuumetta Kun näin ilmoituksen jalostukseen tarjottavasta cremellosta puoliveriorista Paraxista, ei siinä ollut muuta mahdollisuutta kuin laittaa Dessa paksuksi. Dessalla on ollut vähän jalkavaivaa, joten se saa nyt rauhassa vielä parannella itseään toisen varsan verran, jonka jälkeen pääsemme takaisin kunnon treeniin. Toiveissa olisi orivarsa, koska olisihan komea voikko puokkiori aika upea. Mutta tottakai tammakin kelpaa, siinä on vain sitten riskinä se, että varsoja alkaa pukata pihaan enemmänkin.
Zefyros, tai kutsumanimen Sasu saanut oripoikani muutti pari viikkoa sitten minulle kotiin ja Fantsu palasi englannista. Fantsu pääsi asumaan Neween, vaikka minulla olisi pihassakin tilaa tällä hetkellä, mutta kiva vaihteeksi pitää paria tyhjää karsinaa. Andruksen olen nyt virallisesti laittanut myyntiin ja toivon että ori löytäisi uuden kodin pian, koska muuten muutan mieleni ja päätän pitää sen itselläni.
Vaikka hevosia on kertynyt aika reippahasti.. Newessä Dessa (varsa mahassa) ja Fantsu, kotona Jami, Keksi, Ansku, Andrus, Fierce, Cobalt ja Sasu. Kyllä siinä on yhdelle ihmiselle ihan tarpeeksi hevosta. Nyt kuitenkin Andrus on myynnissä, Jami on ylläpidossa Mirkalla, Minea kouluttaa Cobaltia ja Fierce ja Sasu vasta opettelevat elämään hevosiksi, niin hyvin aika on tuntunut riittävän. Keksi varsoo ihan lähipäivinä, joten sekään ei liiku tällä hetkellä aktiivisesti. Anskulle ja Andrukselle on helppo saada liikuttajia Newen tallilaisista, joten itse liikutan melkein päivittäin vain Fantsun ja Dessan.
Tänään Fantsu pääsi juoksutusliinan päähän ja Dessan kanssa kävimme kävelyllä. Punainen tamma on alkanut muuttua hieman lempeämmäksi, ainakin minun kanssani. Vieraiden seurassa se on edelleen ihan samanlainen lohikäärme kuin ennenkin, joten tammalle on mahdotonta löytää vuokraajaa. Nora sitä nyt välillä on liikuttanut, muttei se mikään nautinnollinen kokemus ole. Noralla on kädet täynnä työtä tallihommissa, Visionissa ja Kenossa. Vision on täydessä terässä, mutta Kenolla on alkanut jalat vaivaamaan ja tällä hetkellä niitä pitääkin kylmätä vähintään kaksi kertaa päivässä.
Muuten elämä on oikein rauhallista, niin kotona kuin Newerrassa. Elämä hymyilee ja on paljon erilaisia hevosia minkä kanssa touhuta. Ja kaiken kukkuraksi parin kuukauden sisällä syntyisi kaksi varsaa! Keksin varsa luultavasti menisi myyntiin vieroituksen jälkeen, mutta Dessan varsa on tarkoitus jättää itselle kotiin. |
|
|
|
Post by Elle on Jun 28, 2018 11:50:42 GMT 2
28.06.2018 Varsa on syntynyt "Ei vitsi se on iso", Wilma henkäisi nojatessani aitaan vieressäni. Voikko ja sinisilmäinen tammavarsa viilettä pitkin laidunta honteloilla koivillaan ja Dessa yritti pysyä perässä. "Niin se on, isompi mitä Sasu oli syntyessään", vastaan ja katselen varsaa hymyillen. Sieltä tuli juuri sitä mitä toivoin, voikko (luonnollisesti kun isä on cremello ja emä rautias) tammavarsa, jolla on sukat joka jalassa, siniset silmät ja on vielä kookas! Kaikkea siis mitä voi vain toivoa. "Sulla alkaa olla noita heppoja aika pal... Mitä suunnitelmia sulla on?" Melli kysyy virnistäen. "Dessan kaa jatketaan mammaloman jälkeen kilpailua, kotona mul on pari omaa ratsutettavaa, Fantsu alkaa kisaamaan ja varsat saa kasvaa. Varmaan koitan saada vähän vuokraajia joillekin hepoille", selostan. "Sun pitäis alkaa kasvattaa puoliverisii... tai mitä vaa hevosii", Wilma ehdottaa naurahtaen. "Juu ehkä en, ku en mä haluu luopuu näist", naurahdan ja käännän katseeni takaisin jääräpäiseen varsaani, jolle nimi minulla olikin jo valmiina: Demon Princess. |
|
|
|
Post by Elle on Nov 22, 2018 15:50:49 GMT 2
22.11.2018 Mammalomalta paluuta ja muuta Syksy on mennyt hujauksessa ja ollaan jo kovaa vauhtia menossa kohti talvea ja joulua. Kelit on kirpsakat ja hevoset kohtalaisen pörheitä. Fantsun loimitin heti alkusyksystä oikein huolella, ettei se kasvattaisi kauheaa pörrökarvaa, mutta Dessan klippasin suosiolla sen palatessa takaisin treeneihin mammalomalta. Demon Princess, tai siis Pinkki vieroitettiin jokin aika sitten ja se matkasi minulle kotiin asumaan, niin pääsemme Dessan kanssa palaamaan rauhassa treeneihin ja kilparadoille.
Nappasin ensimmäisenä tarhoilta mukaani Fantsun, joka lähtikin tallia kohti korvat hörössä. Ori on kasvanut todella komeaksi tukkajumalaksi ja kehittyy ratsuna huimaa vauhtia. Kuun lopussa olemme menossa hieman extempore -kisareissulle, jossa olisi tarkoitus startata Helppo C. Loimen alta Fantsu oli puhdas, joten heitin sille vain vermeet niskaan ja nousin tallipihasta ratsaille. Mukaamme rauhalliselle maastokävelylle lähtivät Nora ja Erik suomenhevosineen.
En ole Fantsun kanssa pitänyt mitään kiirettä koulutuksen kanssa. Olemme edenneet rauhassa ja meille sopivaan tahtiin, onhan se edelleen kasvava nuori. Fantsu liikkuu tällä hetkellä nelisen kertaa viikossa ja loput päivät se saa vain pohtia rauhassa maailman menoja. Maastossa pyrimme käymään usein, jotta rutiinia tällaisiin perusjuttuihin kertyy. Maastolenkkimme tältä päivältä menikin melkein turhan vauhdikkaasti, mutta vielä olisi paljon tekemistä, joten pakko oli vain palata Fantsun kanssa talliin, jotta seuraavakin hevonen pääsisi liikkeelle.
Fantsun palattua tarhalle, lähti sieltä mukaani Dessa. Tamma on rauhoittunut kahden varsan myötä aika kivasti, eikä ole ainakaan minua kohtaan enää niin lohikäärme. Tamma palasi kuukausi sitten takaisin treeniin ja onkin lähtenyt palautumaan muumin muodoistaan hienosti, alkaa jopa näyttää taas ihan puoliveriselle! Dessan varustin täyteen kouluvarustukseen ja suuntasimme maneesiin koulutreeneihin, sillä tamma starttaisi kuun lopussa Fantsun kanssa samoissa kisoissa Helppo A -luokan.
Vaikka olemme suorittaneet jo Vaativa B tasolla hienoja ratoja, on mielestäni pitkän tauon jälkeen Dessallekin reilumpaa käydä katsastamassa ensin helpompaa rataa. Nostamme tästä kuitenkin varmasti taas tasomme takaisin, jonka jälkeen olisi tarkoitus ensi vuoden puolella lähteä nousemaan Vaativa A -luokkiin. Nyt kun Dessa on kaksi varsaa saanut, en ole suunnitellut sitä astuttavani enää. Toki joskus tamman vanhetessa tilanne saattaa olla toinen, mutta mielestäni kaksi varsaa on oikein sopiva määrä.
Tein Dessan kanssa ihan kunnon koulutreenin ja tamma tuntui aika hyvälle. Se oli todella energinen ja paikoitellen keskittyminen oli heikkoa, mutta ne pätkät kun se tosissaan keskittyi, olivat kuin jostain satukirjasta! Sitten kun meno lähti tuntumaan todella hienolta, nautin siitä hetken, jonka jälkeen vain lopetin. En halua vahingossa viedä treeniä liian raskaaksi, joten mielummin lopetan hieman aikaisemmin. Hyppäsin lopulta ratsailta ja hyvien loppukäyntien jälkeen palasimme talliin.
Omalta osaltani elämä on rullannut aika rauhalliseen tahtiin. Kotona minulla on tällä hetkellä kuusi omaa hevosta, joista suurin osa on vasta nuoria, joten liikutustarve on vielä aika pieni. Newerrassa olen ollut aika paljon hommissa, ihan tallitöiden parissa, mutta sen lisäksi olen pitänyt jonkin verran tunteja niin Newerran asukkaille, kuin ulkopuoleltakin tulleille. Kaiken tämän lisäksi olen edelleen käynyt muuallakin ratsuttamassa hevosia ja opettamassa muutamia vakkarioppilaitani. Kohtalaisen kiireistä siis on, mutta en valita! |
|
