Heron päiväkirja

02.11.2021 Todellinen satuhevonen

Hieman tuhdissa kunnossa oleva Hero ottaa ympärilläni todella lennokkaita raviaskelia. Nuori ori on kasvanut ihan valtavasti kuluneen vuoden aikana ja olen todella tyytyväinen, että päätin odottaa sen ratsukoulutuksen kanssa. Olemme työskennelleet paljon maastakäsin ja olen opettanut Heroa liikkumaan ryhdikkäästi ja tasapainoisemmin ilman ratsastajan painoa. Olemme tehneet maltillisia sessioita ohjasoajoa, kapsonityöskentelyä ja paljon maastolenkkejä. Ori on saanut valtavat määrät massaa ja se näyttää kokoajan aikuisemmalta, vaikka onkin vasta ihan vauva. Ratsukoulutusta aloitan varmaan 4-vuotis keväänä, joka on meillä seuraavaksi edessä. 

Naurahdan automaattisesti Heron singahtaessa pukkilaukassa kentän toiseen päähän. Hetken päästä se kuitenkin tuttuun tapaansa ravaa takaisin luokseni ja asettuu ympyrälle ympärilleni. Kehun kaula kaarella ravaavaa oria, joka on selvästi todella ylpeä itsestään. Hero on jo lähes kokonaan kimo ja harjaa sille on kasvanut ihan valtavasti. Ori on kuin suoraan satukirjan sivuilta hypännyt yksisarvinen (hieman massavampana vain). 

Hetken vielä leikittyämme haen riimunnarun kentän laidalta Heron kävellessä rauhallisesti perässäni. Napsautan narun kiinni orin riimuun ja avaan portin. Hain Heron suoraan tarhasta leikkituokiollemme, joten suuntaamme vielä talliin pienelle harjailuhetkelle. 

Heron karsinassa otan siltä riimun pois ja poimin harjakassista pölyharjan. Onnekseni Hero on melko siisti eläin, eikä harrasta mutakasoissa piehtarointia, ainakaan yleensä. Harjaan sen reippain ottein läpi ja vaihdan työvälineeksi jouhiharjan, jolla käyn läpi orin pitkät vaaleat jouhet. Harjaan jouhiharjalla myös Heron kokoajan suurenevat jalkatupsut, jotka ovat tähän aikaan vuodesta väriltään lähempänä ruskeaa kuin valkeaa. Hero seisoo koko toimituksen ajan yllättävän maltillisesti paikallaan ja katselee uteliaasti touhujani. Olen todennut, että nuoren orin kanssa on paras antaa sen ensin käyttää aivojaan ja liikkua, ennenkuin tulee karsinaan harjaukselle. 

Kun Hero on siistitty, satuloin sen vielä nopeasti. Olen jo kesästä saakka tehnyt Heron kanssa satulointiharjoitusta, jotta siinä ei olisi sille enää mitään ihmeellistä. Hero ei välitä satulasta laisinkaan, vaan seisoo lunkisti paikallaan. Tyytyväisenä vien orin lopulta takaisin sen omaan tarhaan. Hero on tarhannut jo pitkään yksin ja haluaisin sille kovasti kaveria. Se tulisi varmaan hyvin toimeen pohjoisruotsinhevosorini Röllin kanssa, mutta Rölli asuu latotallin puolella. Saattaa olla, että Hero pääsee talven aikana muuttamaan latotallin puolelle, jos se osoittautuu tulemaan hyvin toimeen kavereiden kanssa.