1 ~ Ensimmäinen päivä omassa tallissa 25.4.
Oli ihana herätä maanantaiaamuun. Lauantaina viimeiset uudet hevoset olivat saapuneet talliin ja varustehuone ynnä muu oli siivottu edellisen omistajan jäljiltä. Nyt,
harmaa ihana arki saisi taas alkaa.
Olin ostanut tallin jonkin aikaa sitten - kiertänyt sen moneen kertaan läpi, harkinnut tarkkaan ja haaveillut siitä, miten pitäisin tunteja kentällä ja näkisin iloisia hoitajia. Minun unelmani, joka oli vihdoin totta. En voinut jättää ottamatta, kun kerran tarjottiin. Monet hevoset lähti myyntiin tai vaihtoon, sillä mulla oli ehdottomia suosikkirotuja, jotka olisivat aivan mahtavia ja ihania tuntihevosia. Ja nyt, nyt mulla oli talli täynnä ihania kauraturpia. Tai ei ihan täynnä.
Muutama viikko mentäisiin yleisillä tunneilla, sillä mainoksista ilmotustauluilla huolimatta innokkaita ratsastajia ei heti olisi talli täynnä. Tälle päivälle oli kolme innokasta pikkulikkaa tulossa tunnille - sisarukset ja heidän kaveri. Hauskaa! Olinhan mä joskus sijaistanut ratsastustunteja, mutta nyt pääsisin pitämään omia.
Iloisin mielin lähdin tallille käytettyäni Bambin pihalla. Olisi hevoset ruokittavana ja tarhaan vietävänä. Onneksi oli Pau, tyttäreni, auttamassa etenkin ponien kanssa. Hän oli jo ihastunut pieneen russiponiin, Peppiin, jonka olin luvannut hänen silmäteräkseen. Toivottavasti muutkin ponit saisivat pian oman vakkaripuunaajan, niin mulla ei olisi kädet ihan täynnä työtä... No ajallaan!
2 ~ Ensimmäinen viikko takanapäin 1.5.
Olin positiivisen hämmentynyt ja todennut jo moneen kertaan, että lähiseudut olivat kaivanneet ratsastuskoulua takaisin. Muutaman päivän olin kuunnellut puhelimen pirinää ja vastaillut hevosenomistajien tallipaikkakyselyihin, ja viimeisille oli ollut pakko sanoa, että talli on nyt täysi. Ilmeisesti pitäisi kaivaa vasara ja nauloja esiin ja nikkaroida joku lisäosa joskus.
Olin myös palkannut ratsastuksenopettajan pitämään vaativammat tunnit ja valmennukset, itselläni riittäisi töitä tallilla muutenkin. Iikka alottaisi ensiviikolla - suunnitelmista poiketen vakioryhmät pyrähtäisivät jo ensi viikolla käyntiin. Joka päivä innokkaita ratsastajia oli tullut enemmän tunneille, ja oli ollut oma haasteensa pitää tunteja, minkä ratsastajat oli kovin eri tasoisia.
Hoitajiakin oli jo muutama tallissa. Hoitsuista ei pahemmin vielä tapeltu, kun innokkaita ei ollut liikaa - vielä. Olin vain iloinen, kun ei tarvinnut joka päivä puunata kuutta tuntiheppaa. Tänään lähtisin Hemmolla ratsastaen kierrättämään tallilaisia maastossa. Olin suunnitellut, että kiertäisimme lähellä olevan järven ympäri, vaikka siellä oli varmasti paljon vappua viettäviä mökkeilijöitä paikalla. Munkkeja ja simaakin olin tehnyt tallilaisia varten. Tästä tulisi mukava vappupäivä!
3 ~ Hönö Fantsu luulee olevansa ruuna 17.5.
Tänään Fantsu oli saanut itselleen oman heilan, suloisen shettistamman laidunkaverikseen. Kun tamman omistaja, Elsa, oli lähtenyt tallilta, olin hipsinyt laitumen reunalle tarkistamaan, ettei poneilla ole kolmas maailmasota käynnissä. Ilokseni huomasin kaksi pientä palleroponia hamuilemassa uutta, vihreää ruohoa. Elsa ja hänen äitinsä olivat soitelleet minulle eilen, sillä shettistamma oli juuri tullut kiimaan ja oli kiire löytää ori. No, Fantsuhan olisi mitä mahtavin, jos se vaan tajuaa olevansa ori - se kun on niin ruunamainen herra.
Niinpä Dina oli tullut mitä pikimmiten, eli heti tänään. Luotin siihen, että Fantsun rauhallisuuden vuoksi ponit pärjäävät laitumella - ehkä en toteuttaisi villin orin kanssa astuttamista heittämällä tammaa vaan orin kanssa samalle laitumelle. Mutta nyt pidin tätä sopivana tapana, ja ainakaan vielä ruumiita ei ollut tullut.
Oli ihana katsoa, kun Dina alkoi härnäämään Fantsua - se selkeästi oli kiimassa. Se sai Fantsun hippaleikkiin mukaan, ja hetken ponit kirmasivat laitumella. Oli vaan niin hupaisaa katsoa, kun Dina seisahtui takajalat harallaan paikoilleen ja hörisi vaativasti Fantsulle, mutta oripoika vain tepsutteli höpsönä rapsuttamaan Dinan säkää. Fantsu oli vaan niin nuori vielä. No, ehkä poitsu vielä tajuaisi, mikä oikein on homman nimi, niin pian saataisiin ihastella übersuloista shettisvarsaa. Oi, pitäisi joskus hankkia jollekin omalle tammalle varsa - varsat ovat vaan niiin ihania.
