Post by Kaisu on Dec 11, 2016 19:32:13 GMT 2
Newerran ja Hallavan lumileiri Kolinlammen hevosleirikeskuksessa 28.12.-1.1.
Newerra ja Hallava järjestävät yhteisen leirin Kolin maisemissa vuoden vaihteessa. Molemmista talleista lähtee mukaan 5 tuntihevosta, Hallavasta lisäksi pari yksityisratsua ja yksi varmajalkainen vuonis Kaisulle ja Aleksille vetohevoseksi maastoihin. Joukossamme on peräti 22 leiriläistä ja 2 työntekijää, mahtavaa! Leiripaikkana toimii Kolinlammen hevosleirikeskus, tunnelmallinen mökki keskellä kauneinta luontoa.
Jokainen leiriläinen saa tuottaa tekstin / piirroksen leiristä, mutta tällä kertaa parin kanssa! Parista toinen on neweläinen, toinen hallavalainen, ja he suunnittelevat maksun yhdessä. Esim. yhteistarina, roolipeli, toinen kirjoittaa toinen piirtää jne... Kumpikin parista postaa yhteisen maksun oman tallin foorumille. Tämän viestin lopulla on esitelty maksuaiheet enemmän tai vähemmän kattavin pohjatekstein, ja jokainen leiriläinen saa valita niistä oman - taktiikalla nopeat syövät hitaat! Ilmoita aihetta valitessasi, haluatko Kaisun jakavan sähköpostisi tai puhelinnumerosi hallavalaiselle parillesi, vai haluatko ennemmin rekisteröityä Hallavan foorumille ja suunnitella siellä maksun yksityisviesteillä.
Mutta nyt, ei muuta kuin tutustumaan leiriin! <3
Merkki:
Leirihoitsut ja maastoryhmät
Maasto 1
Kaisu - Dunja
Valma - Luka
Alex - Nikita
Veeti - Darcy
Wilma - Fonzie
Pau - Darli
Heli - Asta
Ruska - Hani
Nanna - Alli
Mikki - Lilja
Daw - Taika
Eevi - Tinja
Maasto 2
Aleksi - Dunja
Alana - Fae
Elle - Nikita
Erik - Darcy
Cia - Fonzie
Nora - Darli
Milla - Asta
Emma - Hani
Katri - Lilja
Pujo - Alli
Salli - Taika
Rena - Tinja
Aihe 1: Keskiviikko: Matka ja tutustuminen uusiin ystäviin ~ Veeti & Salli
Sanotaanko, että keskiviikkona vähän ennen seitsemää oli porukka melkoisen unisen näköistä ja oloista. Tavallinen loputon nauru ja virtaava puhe oli vaihtunut haukotuksiin ja lyhyisiin yöuniin vetoamiseen. Puoliksi uinuvat tallilaiset nököttivät pihassa isojen laukkujen kanssa - heppakamppeet ja useamman päivän tavarat veivät paljon tilaa. Pari tallilaista oli sen verran virkeässä kunnossa, että jaksoivat auttaa hevosten lastaamisessa hepparekkaan. Sen varastotilaan olisin pakkaaminen, sillä useamman hevosen varusteet veivät myös paljon tilaa. Muutama omalla autolla tallipihaan saapunut huuteli porukkaa jakautumaan autoihin, ja lopulta niin hevoset kuin ihmiset olivat löytäneet matkustuspaikan itselleen. Niinpä saattoi matka alkaa, kohti Kolinlammen hevosleirikeskusta!
Leirikeskukseen saapuivat ensimmäisenä hallavalaiset. Unisesta alkumatkasta huolimatta virkeystaso oli jo noussut ja reippaina tallitytöt ja -pojat riensivät purkamaan autoja ja hepparekkaa. Kaikki odottivat pääsevänsä pian tutustumaan leirikeskukseen, jonka pihaan oltiin ajettu varovaisesti alamäkeä. Viimein hevoset talutettiinkin tarhoihin. Asta, Darli ja Dunja pääsivät pörröponeina pihattoon odottelemaan Newerran heppojen saapumista, kun muut Hallavan hevoset, Nikita, Fonzie, Darcy, Luka ja Fae pääsivät loimet päällä tarhoihin. Niille olisi karsinapaikat tallissa, jotka näyttivät lautaseinineen tosi kotoisille hallavalaisten kantaessa varusteita talliin.
Hallavan porukka oli ehtinyt valloittaa mökin salin tavaroillaan ja keittiönkin - he laittoivat yhteistuumin leirin ensimmäistä ruokaa. Osa kurkisteli jo ison hirsimökin huoneisiin, mutta Aleksi ei antanut vielä varata sänkyjä - majoittuminen katsottaisiin sitten, kun loppukin leiriporukka on paikalla. Puoliltapäivin Newerran väki tulikin autoillaan pihaan, ja kun autot oltiin tyhjennetty mökin sisälle tavaroistaan ja kiinnitetty pihavaraston viereisiin lämpöpaikkoihin, saapui Kaisun ajama hepparekkakin. Pau hyppäsi autosta iloisena jo ennen, kuin moottori oli sammunut - Pau 10v taitaakin olla leirin kuopus (ja itsepäisin kakara). No, innokkaana pikkutyttö osallistui muiden kanssa traikun purkuun ja hevosten taluttamiseen pihattoon. Siinäpä sitä olikin Newerran hepoille tutustumista, kun samassa tarhassa oli kolme uutta kaveria!
Kun kaikki viimein olivat sisällä mökissä, kengät sopivan sekalaisessa järjestyksessä eteisessä ja takit ties minne tavarakasojen sekaan heitettynä, päästiin syömään. Ruokaa mökissä oystyy hyvin tarjoilemaan ikkunaluukusta, missä on tiski - keittiön puolella on ruuat ja salin puolella taso tarjottimille. Siitä sitten jonotettiin ruokaa ja etsittiin paikka pöydästä. Ison pöydän ääressä oli ensin hieman hiljaista, kun juteltiin vain vieressä istuvalle bestikselle, mutta pian ihmiset alkoivat jutella vieraammillekin tyypeille. Kun ensimmäiset jo kiikuttivat astioitaan keittiöön, esittelivät Kaisu ja Aleksi viimein itsensä ja kertoivat leirin tärkeimmät säännöt. He ohjeistivat pojat majoittumaan keittiön viereiseen huoneeseen Aleksin kanssa ja tytöt kahteen toiseen huoneeseen niin, että nuoremmat ja paljon unta kaipaavat ihmiset ovat toisessa ja itsensä iltavirkuiksi yöhillujiksi kokevat toiseen huoneeseen. Voitte arvata, että Kaisu valitsi itselleen hiljaisemman huoneen =)
Ruuan jälkeen oli yhden nopean tutustumisleikin vuoro. Kaikki pöydän ympärillä käänsivät vierustoverin kanssa tuolit vastakkain, niin että kaikki tuolit oli pareittain. Sitten hallavalaiset jakautuivat näihin tuolipareihin, tosin pariin haettiin kolmas tuoli siinä vaiheessa, kun neweläisiä ei riittänyt ihan jokaiselle hallavalaiselle. Leikin tarkoituksena oli jutella hetki jokaisen kanssa, kertoa nimi ja jotain itsestään. Sitten newerralaiset vaihtoivat seuraavan hallavalaisen luokse jne. Lopulta kaikki muistivat ainakin muutaman uuden tuttavuuden nimen ja tunsivat vähän kaikkia!
Aihe 2: Keskiviikko: Maastoon leirihoitsuilla & piparintuoksua mökillä ~ Nora & Katri
Yhteistä leirinaloitushetkeä jatkettiin hoitsujaoilla. Kaisu ja Aleksi kertoivat aina hevosen ja sen kaksi hoitajaa, ja jaon jälkeen Kaisu keksi hauskan leikin. Hoitajaparit saivat kehitellä hevosen nimen perusteella arvauksen siitä, millainen heppa olisi, ja esittää sen sitten koko porukalle. Sitten toisen tallin porukka kertoi, millainen heppa oikeasti on. Kun kaikki tiesivät leirihoitsun nimen, jaettiin porukka tuntiryhmiin - ja uudestaan maastoryhmiin. Sitä myötä Kaisu ilmoittikin, että ykkösryhmä pääsisi hänen kanssaan samotein maastoilemaan, ja patisti ryhmäläiset lähtemään kohti tallia. Muut saivat jäädä laittamaan ruokaa illaksi.
Tallilla olikin mielenkiintoista etsiä oma leirihoitsu ja sen tavarat - onneksi aina löytyi joku, joka osasi auttaa. Kaisu otti suloisen Dunja-vuoniksen vetohevoseksi. Tunti siinä hässäkässä varmaan vierähti, ennenkun tusinapäinen letka oli valmiina leirikeskuksen pihassa lähdössä maastoon. Kaisu tarkisti letkan järjestystä, ettei pienet ponit tai hitaammalla käyvät hepat ole ihan hännillä jäämässä jälkeen. Lopulta päästiin matkaan.
Kaisu oli valinnut reitin, joka kulkisi selkeitä teitä päätyen leirikeskuksen pellolle. Onneksi reitit näkyivät leirikeskuksen kartassa ja ne oli merkattu maastoonkin. Tämänpäivän reitti kulki ensin pihatien mäen ylös ja isommasta tiestä ylitse vaihtelevissa maisemissa kulkevalle metsätielle. Lunta oli lähemmäs puoli metriä ja pakkasta reilut 5 astetta, eli mahtava keli. Hetken omaan ratsuun tutustumisen jälkeen porukka alkoikin puhumaan ja hihkumaan, miten ihana oma leirihoitsu oli. Maastoretken loppuhuipennus olikin lyhyt laukkapätkä pellolla. Jottei loppukäynnit ihan unohtuisi, patisti Kaisu koko porukan alas ratsailta kiertämään kenttänä käytetyn pellon reunan uraa - taluttaen. Niin kohmeeseen menneisiin jäseniin sai itse kukin hieman lämpöä.
Hevoset vietiin talliin ja varusteet jätettiin karsinoiden lähelle valmiiksi, sillä seuraava porukka lähtisi pian ratsastamaan. Ensin kuitenkin syötiin yhdessä suuressa salissa. Kun Aleksi lähti viemään toista maastoporukkaa samalle reitille. Ulkona oli tullut jo ihan pilkkopimeää, joten kaikilla piti olla lamput mukana. Maastoreissun aikana Kaisu alkoi tekemään piparitaikinaa keittiössä vapaaehtoisten kanssa, jotta päästäisiin leipomaan illalla muiden kanssa! Illalla päästäisiin myös saunaan, mutta hiljaisuus alkaisi klo 23. Mitä kaikkea illan aikana ehtiikään tapahtua?
Aihe 3: Torstai: Leikkitunteja lumipellolla ~ Pau & Ruska
Aihe 4: Torstai: Laskettelun huumaa ja rekiajelua ~ Milla & Nanna
Aihe 5: Torstai: Kuutamomaastoilua & leffailta ~ Heli & Emma
Ryhmä rekirällääjät olivat tehneet paljon ruokaa mäkihurjastelijoille, ja kaikkien ollessa jälleen yhdessä mökissä, syötiin. Sen jälkeen Kaisu vei taas ykkösryhmän maastoon, vaan millaista oli meno mökin vintillä löhöillen ja leffaa katsoen? (huom, leffan pitää sopia 10-vuotiaillekin.) Maastossa oltiin pitkään, taskulamput valaisivat lumista metsää. Reitti kulki polkua ja matkaan mahtui vähän mäkiä ja yksi laukkasuorakin. Reitti kulki aika Pielisen rantaan asti, ja ratsastajat ihmettelivät suurta järveä, jonka yllä loisti pyöreä kuu ja miljoonat tähdet.
Aihe 6: Perjantai: Aamutallia ja koulutuuppausta ~ Erik & Eevi
Kello 7 aikaan aamulla muutama aamuvirkku tallilainen odotti unenpöpperöistä Aleksia eteisessä tämän vetäessä ulkohousut ruudullisten pyjamahousujensa päälle ja talviratsastuskengät suoraan paljaisiin jalkoihin. Miehen murahdettua jotain lähtökehotukselta kuulostavaa, pieni joukko leiriläisiä lähti tarpomaan lumisen pihan poikki kohti tallia. Hallavan omistajan ohjeiden mukaan laitettiin ensimmäisenä aamupuurot turpoamaan, ja jaettiin ämpäreihin kullekin hevoselle oikea määrä kauraa ja kivennäisiä. Kottikärryt täytettiin heinällä, mistä sitten nosteltiin sopivan kokoiset kasat ensin tallissa majoittuville ja lopuksi pihatossa oleville hevosille. Juoma-astiat täytettiin käsipelillä ämpäreissä vettä kantaen ja viimeiseksi jaettiin aikaisemmin mitatut väkirehut. Aleksi kiitti avusta, edelleenkin unisenkuuloisena, ja raahusti sitten takaisin mökkiin kaatuen mitä luultavimmin vielä hetkeksi sängyn pehmeään lämpöön.
Ensimmäisen ratsastustunnin alkaessa klo 9 Aleksi ilmestyi ratsastuskenttänä toimivan pellon laidalle paksuihin talvivaatteisiin varustautuneena toisessa kädessään kaakaomuki ja toisessa kaksikerroksinen voileipä. Ratsukoiden kiertäessä alkukäyntejä mies istahti pellon laitaan roudatun tuolin päälle istumaan ja söi aamupalansa enemmän tai vähemmän hotkien, mutta muuttuen selvästi paljon pirteämmäksi sen seurauksena. Koulutunnit saattoivat alkaa.
Kaikilla kolmella koulutunnilla keskityttiin ihan perus asioihin, sillä jokaisella oli tuntematon hevonen allaan. Tunti aloitettiin tekemällä pääty-ympyröitä ja loivia kiemurauria makustellen kuinka hevoset vastasivat apuihin ja oliko huomattavissa jäykkyyttä jompaankumpaan suuntaan. Alkuravailujen jälkeen otettiin muutama kierros laukkaa, jotta hevosten lihakset olisivat varmasti lämpimät pakkassäästä huolimatta.
Päivän varsinaisena aiheena olivat pohkeenväistöt, joita tehtiin aluksi käynnissä siten, että ”pitkällä sivulla” joka tultiin suoraan Aleksia kohti, väistätettiin aluksi takaosaa ulospäin noin kymmenen metriä, suoristettiin ja väistätettiin sitten takaosaa sisäänpäin. Väistön suuntaa vaihdettiin kolmesta neljään kertaan riippuen hevosesta. Muu kierros ratsastettiin harjoitusravissa, tehden toiselle pitkälle sivulle kymmenen metrin voltti.
Kun tehtävä alkoi sujua käynnissä, siirryttiin tekemään pohkeenväistöä ravissa, josta nostettiin suoraan laukka, ja toisen pitkän sivun voltti ratsastettiin myös laukassa. Osaavammat ratsukot saivat halutessaan ottaa laukkaan mukaan avo- ja sulkutaivutusta laukkaamalla pitkän sivun alun avotaivutuksessa, keskelle voltti, ja voltin jälkeen jatkamalla uraa pitkin sulkutaivutuksessa. Sama tehtävä tehtiin molempiin suuntiin ja lopuksi ravailtiin vielä loppuravit pidentäen ohjaa reilusti.
Aihe 7: Perjantai: Mäenlaskua, pitsaa, iltamaasto & saunaan ~ Cia & Mikki
Lounaaksi oli herkullista Kaisun valmistamaa lasagnea, joka sai ylistäviä kehuja niin monelta leiriläiseltä, että Aleksin oli pakko pyytää resepti itselleen. Eipähän tarvitsisi kesäleirillä miettiä mitä tarjota. Lyhyen ruokalevon jälkeen leiriläiset päättivät lähteä katsastamaan maastoretkellä spotatun mäen, joka kuulemma olisi täydellinen pulkkailuun. Niinpä suuri joukko leiriläisiä sonnustautui täysiin talvivaatteisiin ja lähtivät matkaan vetäen perässään jos jonkin näköisiä pulkkia ja liukureita, jotka olivat löytyneet mökin ulkovarastosta.
Kuuden aikaan naurava joukko palasi takaisin sen verran lumisen näköisinä, että kyseessä ei ollut voinut olla pelkkä tavallinen mäenlaskureissu, mutta leiriläiset eivät suostuneet kertomaan puuhiaan tarkemmin kyselevälle Aleksille. Salailusta huolimatta mies tarjosi nälkäisille ja enemmän tai vähemmän märille leiriläisille tekemäänsä vasta valmistunutta pizzaa. Kohta takkatuvassa kyhjötti huopiin ja peittoihin kääriytyneenä kaksikymmentäkaksi pizzaa mussuttavaa tyytyväistä leiriläistä, jotka päättivät laittaa leffan pyörimään. Osa ei kuitenkaan kauaa leffaa ehtinyt katsoa, sillä ryhmä kahden oli aika lähteä iltamaastoon. Mökille jääneet lupasivat laittaa saunan päälle, jotta se olisi valmiina maastoilijoiden palatessa noin yhdeksän aikaan takaisin.
Matkaan lähdettiin otsalamppujen valossa Aleksin ja Dunjan johdattaessa joukkoa. Suurin osa oli uskaltautunut matkaan ilman satulaa, mutta muutama värjötteli turvallisuussyistä satulassa istuen. Aluksi kuljettiin lumisten kuusien siimeksessä rauhallisessa käynnissä, mutta sitten saavuttiin kärrytielle, jossa mahtui ratsastamaan parijonossa. Sitä pitkin edettiinkin sitten muutama kilometri reippaassa ravissa. Kärrytie mutkitteli metsien läpi ohittaen muutaman peltoaukean ja nousten lopulta suuren mäen päälle, josta oli mahtavat näkymät Kolin lomakeskukseen, jonka valot loistivat viidenkin kilometrin päästä. Mäen päältä käännyttiin pienemmälle polulle, jota pitkin laskeuduttiin käynnissä takaisin metsän siimekseen. Pohjan muuttuessa tasaisemmaksi otettiin taas vähän ravia. Lumisen pellon reunalla Aleksi sitten viimein kysyi kaikkien odottaman kysymyksen: ”Otetaanko vähän laukkaa?”. Sanomattakin on selvää, että luminen pelto ylitettiin villissä laukassa, jonka jälkeen hevoset (ja mikseivät leiriläisetkin) puhkuivat innoissaan vielä hyvän matkaa. Tallin pihaan saavuttiin hymyssä suin, ja hevosten saatua iltaruokansa iloiset maastoilijat pääsivät saunomaan.
Aihe 8: Lauantai: Estetunnit ~ Elle & Alana
Leirin toiseksi viimeisenä aamuna muutama leiriläinen sai mahtavan idean paistaa lettuja aamupalaksi, ja niin Aleksikin jäi kerrankin aamusyötön jälkeen nauttimaan aamupalasta leiriläisten kanssa tuvan suuren pöydän ääreen. Kun mahat olivat pullollaan, alkoivat leiriläiset valmistautua jännittävään estetuntiin.
Kellon lyödessä yhdeksän lumista kenttää kiersi kuusi enemmän tai vähemmän jännittynyttä ratsukkoa ja pellon laidalla notkui muita leiriläisiä kamerat kädessä. Aleksi nakittikin heti heistä muutaman kentälle rakentamaan esteitä. ”Pituushalkaisija” sai koristeekseen kolme tötteröin rajattua ympyrää, joiden kunkin ulkokaarilla komeili viisi puomia. Kaksi volteista oli pituushalkaisijan oikealla puolella ja keskimmäinen vasemmalla puolella, siten, että volttien lähtöpisteet olivat pituushalkaisijalla. Lisäksi toiselle pitkälle sivulle ahkerat avustajat kasasivat kolme matalaa kavalettia jumppasarjaksi, ja toiselle pitkälle sivulle yhden hieman isomman esteen.
Kaikilla kolmella tunnilla ratsastettiin suurin piirtein samoja tehtäviä, mutta viimeistä estettä korotettiin aina ratsukosta riippuen. Tunnit aloitettiin lämmittelyllä kevyessä ravissa ratsastaen pituushalkaisijalla aina yhden valinnaisen voltin, vuoron perään eri suuntiin, ja tulemalla pitkällä sivulla kavaletit, joiden toiset päät olivat vielä ravitehtävää varten maassa. Aleksi kiinnitti erityisesti huomiota tahtiin, jossa hevoset tulivat puomeille, sekä suoruuteen ja taipumiseen volteilla.
Kun hevosten lihakset olivat lämmenneet, kehotti Aleksi ratsastajia istumaan alas harjoitusraviin ja tulemaan pituushalkaisijalla kaikki kolme volttia. Uralla tuli nostaa laukka ja laukata kevyessä istunnassa kavaleteista koostuva jumppasarja, jonka välit oli vaihdettu laukkaan sopiviksi ja puomit nostettu molemmista päistä kannattimille. Tehtävää tultiin molempiin suuntiin.
Lopuksi ratsastettiin muutamaan kertaan rata, josta helpompi versio meni näin: Pituushalkaisijalle tullaan oikeassa laukassa ja laukataan molemmat oikealle kääntyvät voltit, päädystä käännytään oikealle ja laukataan kavalettijumppasarja, jonka jälkeen siirrytään raviin ja käännytään uudestaan pituushalkaisijalle. Pituushalkaisijalla nostetaan vasen laukka ja laukataan vasemmalle kääntyvä voltti. Jatketaan vasenta laukkaa ja käännytään päädystä vasemmalle, lopuksi hypätään pitkällä sivulla oleva yksittäinen este.
Vaikeampi versio kuului näin: Pituushalkaisijalle tullaan oikeassa laukassa ja laukataan ensin oikealle kääntyvä voltti, vaihdetaan laukka joko askeleessa tai ravin kautta ja laukataan vasemmassa laukassa vasemmalle kääntyvä voltti, vaihdetaan uudestaan laukka ja laukataan oikealle kääntyvä voltti. Jatketaan oikeassa laukassa ja käännytään päädystä oikealle ja tullaan kavalettijumppasarja. Tullaan pituushalkaisijalle uudestaan laukassa ja vaihdetaan laukka vasempaan joko askeleessa tai ravin kautta. Laukataan vasemmalle kääntyvä voltti ja käännytään päädystä vasemmalle. Hypätään viimeisenä yksittäinen este.
Viimeiseltä esteeltä katsojat saivat taltioitua hienoja kuvia, kun hevoset hyppäsivät hieman suurempaa estettä luminen pelto luomassa tunnelmaa taustalla ja suurten lumihiutaleiden leijaillessa hiljalleen maata kohti.
Aihe 9: Lauantai: Hiihtoratsastusta ~ Alex & Rena
Iltapäivällä porukka kokoontui sitten pellolle mukanaan mökin varastosta löytyneet lasketteluvälineet sekä muutama pulkka. Kaisu oli neuvonut Eeviä, Alanaa, Veetiä ja Millaa ponien varustamisessa. Ne olivat saaneet rintaremmit, joihin veto lähinnä kohdistuisi, sekä häntäremmit, joihin viritettiin eräänlaiset patentit pitämään liinoja ylhäällä niin, etteivät ne roikkuisi hevosten jaloissa edes siinä tapauksessa, että hiihtäjä jäisi kyydistä.
Pellolla Alana sitten nousi Hanin satulaan, Evi Allin kyytiin, Veeti Dunjalle ja Milla rauhattoman Darlin selkään ja sitten ensimmäiset uskaliaat hiihtäjät saattoivat asettua lähtökuoppiin. Peräkanaa hiihtoratsukot sitten lähtivät kiertämään peltoa aluksi ravissa ja kohta laukassakin. Liinassa roikkuminen osoittautui yllättävän hankalaksi, eikä kaatumisilta vältytty, mutta ainakin nauru raikui hiihtäjien yrittäessä pysyä laskettelusuksineen pystyssä hevosten kiskoessa heitä täysillä eteenpäin. Muutamat, joita laskettelusukset eivät houkuttaneet, pääsivät kokeilemaan samaa hommaa, mutta pulkan kyydissä. Tavallinen pulkka meni nurin tuon tuostakin, mutta ufo olikin sitten yllättävän ketterä, jos ratsastaja tajusi hidastaa käännöksissä.
Iltapäivä siinä sitten kuluikin lumessa temmeltäen ja jossain vaiheessa Aleksin täytyi kadota mökin puolelle valmistelemaan uudenvuoden illallista ja laittamaan saunan päälle.
Aihe 10: Lauantai: Illan uudenvuodenjuhlat ~ Wilma & Pujo
Kun Dunja, Darli, Hani ja Alli oli saatu takaisin pihattoon huolellisen harjaamisen jälkeen, pääsivät ratsastajatkin rentoutumaan saunassa. Sillä aikaa, kun osa saunoi, muut auttoivat Aleksia juhlaillallisen valmistamisessa, ja sitten kun Aleksi pääsi saunaan muiden poikien kanssa, päättivät tytöt värkätä vielä yllärijälkkäriä.
Saunanraikkaina sitten kaikki kokoontuivat suuren pöydän ääreen herkuttelemaan, eikä syömistä lopetettu ennen kuin kaikki valittivat suuria vatsojaan, eikä kukaan jaksanut liikahtaa takkatupaa kauemmaksi. Tuvassa iltaa jatkettiin erilaisten pelien ja tinan valamisen merkeissä, kunnes kello alkoi lähestyä kahtatoista. Silloin jokainen puki lämpimimmät talvivaatteensa päälle ja porukka suuntasi pellon kauimmaiseen reunaan, josta oli tarkoitus ampua raketteja, jotta hevoset eivät säikkyisi pauketta. Jokaiselle jaettiin suojalasit ja sitten Aleksi ja Erik menivät hieman kauemmaksi sytyttämään ilotulitteita. Niin vuosi sitten vaihtui ilotulitteiden räiskyessä ja tähtisadetikkujen sähistessä, mitä parhaimmassa seurassa.
Aihe 11: Sunnuntai: Leirikisat ja jäähyväiset ~ Daw & Valma
Leirin viimeinen päivä alkoi rauhallisella aamulla, sillä itse kukin halusi nukkua hieman pidempään eilisen myöhäisen valvomisen johdosta. Aamupalaa syötiin hieman haikeissa, mutta iloisissa tunnelmissa, minkä jälkeen leiriläiset lähtivät laittamaan leirihoitsujaan kuntoon viimeistä kertaa. Jokaisella hevosella oli kaksi hoitajaa, joista muodostui sopivasti tiimit viimeisen päivän leirikisoja varten, joissa kilpailtaisiin hiihtoratsastuksen merkeissä. Alana ja Valma muodostivat tiimin Dunjan kanssa.
Aleksi ja Kaisu olivat aamulla ahkeroineet ja rakentaneet pellolle muutaman hyppyrin, sekä roudanneet muutaman kavaletin, mikä sai hieman lisäjännitystä aikaan pellolle saapuvissa ratsukoissa. Aluksi lämmiteltiin ravissa ja käynnissä normaalisti ratsastaen pellon toisessa päässä sillä aikaa, kun Kaisu selitti mistä kilpailuissa oli kyse. Jokainen tiimi kiertäisi kentän kaksi kertaa mahdollisimman nopeasti siten, että halutessaan hiihtäjä voisi hypätä hyppyreistä ja ratsastaja hevosineen voisi hypätä kavaletit. Nopeimmiten kaksi kertaa radan kiertänyt tiimi voittaisi. Jokaisella tiimillä olisi kaksi mahdollisuutta yrittää, siten että ensimmäisellä (kahdella) kierroksella toinen ratsastaisi ja toinen hiihtäisi ja toisella (kahdella) kierroksella vaihdettaisiin. Parempi aika kahdesta yrityksestä jäisi tiimin ajaksi, jota verrattaisiin muihin tiimeihin.
Muut lämmittelisivät pellon toisessa päässä normaalisti ratsastaen sillä aikaa kun ensin menevät tekisivät kisasuorituksensa. Valmistautuva ratsukko olisi Kaisun varikolla odottamassa vuoroaan Kaisun kiinnittäessä rinta- ja häntäremmiä sekä liinoja satulaan.
Halutessaan radan voisi mennä joko hiihtäen tai pulkassa.
Lopulta kilpailu oli erittäin jännittävä ja osin tasainen, vaikka muutamilla kierrosaika meni pitkäksi kaatumisten ja kikatuskohtausten johdosta. Nauruhermoja kutkuttavien kilpailujen jälkeen oli valitettavasti aika pakata niin hevosten kuin lairiläistenkin tavarat kasaan. Haikean lounaan jälkeen oli aika lastata hevoset rekkoihin ja hyvästellä kaikki uudet ystävät. Numeroita vaihdettiin ja yhteyttä luvattiin pitää. Monien halausten ja muutamien kyynelten jälkeen leiriläiset pakkautuivat autoihin ja matka kotitallille saattoi alkaa kello 15.
Aiheet 1-5 kirjoitti Kaisu, aiheet 6-11 Aleksi =)
Newerra ja Hallava järjestävät yhteisen leirin Kolin maisemissa vuoden vaihteessa. Molemmista talleista lähtee mukaan 5 tuntihevosta, Hallavasta lisäksi pari yksityisratsua ja yksi varmajalkainen vuonis Kaisulle ja Aleksille vetohevoseksi maastoihin. Joukossamme on peräti 22 leiriläistä ja 2 työntekijää, mahtavaa! Leiripaikkana toimii Kolinlammen hevosleirikeskus, tunnelmallinen mökki keskellä kauneinta luontoa.
Jokainen leiriläinen saa tuottaa tekstin / piirroksen leiristä, mutta tällä kertaa parin kanssa! Parista toinen on neweläinen, toinen hallavalainen, ja he suunnittelevat maksun yhdessä. Esim. yhteistarina, roolipeli, toinen kirjoittaa toinen piirtää jne... Kumpikin parista postaa yhteisen maksun oman tallin foorumille. Tämän viestin lopulla on esitelty maksuaiheet enemmän tai vähemmän kattavin pohjatekstein, ja jokainen leiriläinen saa valita niistä oman - taktiikalla nopeat syövät hitaat! Ilmoita aihetta valitessasi, haluatko Kaisun jakavan sähköpostisi tai puhelinnumerosi hallavalaiselle parillesi, vai haluatko ennemmin rekisteröityä Hallavan foorumille ja suunnitella siellä maksun yksityisviesteillä.
Mutta nyt, ei muuta kuin tutustumaan leiriin! <3
Merkki:
Leirihoitsut ja maastoryhmät
Maasto 1
Kaisu - Dunja
Valma - Luka
Alex - Nikita
Veeti - Darcy
Wilma - Fonzie
Pau - Darli
Heli - Asta
Ruska - Hani
Nanna - Alli
Mikki - Lilja
Daw - Taika
Eevi - Tinja
Maasto 2
Aleksi - Dunja
Alana - Fae
Elle - Nikita
Erik - Darcy
Cia - Fonzie
Nora - Darli
Milla - Asta
Emma - Hani
Katri - Lilja
Pujo - Alli
Salli - Taika
Rena - Tinja
Aihe 1: Keskiviikko: Matka ja tutustuminen uusiin ystäviin ~ Veeti & Salli
Sanotaanko, että keskiviikkona vähän ennen seitsemää oli porukka melkoisen unisen näköistä ja oloista. Tavallinen loputon nauru ja virtaava puhe oli vaihtunut haukotuksiin ja lyhyisiin yöuniin vetoamiseen. Puoliksi uinuvat tallilaiset nököttivät pihassa isojen laukkujen kanssa - heppakamppeet ja useamman päivän tavarat veivät paljon tilaa. Pari tallilaista oli sen verran virkeässä kunnossa, että jaksoivat auttaa hevosten lastaamisessa hepparekkaan. Sen varastotilaan olisin pakkaaminen, sillä useamman hevosen varusteet veivät myös paljon tilaa. Muutama omalla autolla tallipihaan saapunut huuteli porukkaa jakautumaan autoihin, ja lopulta niin hevoset kuin ihmiset olivat löytäneet matkustuspaikan itselleen. Niinpä saattoi matka alkaa, kohti Kolinlammen hevosleirikeskusta!
Leirikeskukseen saapuivat ensimmäisenä hallavalaiset. Unisesta alkumatkasta huolimatta virkeystaso oli jo noussut ja reippaina tallitytöt ja -pojat riensivät purkamaan autoja ja hepparekkaa. Kaikki odottivat pääsevänsä pian tutustumaan leirikeskukseen, jonka pihaan oltiin ajettu varovaisesti alamäkeä. Viimein hevoset talutettiinkin tarhoihin. Asta, Darli ja Dunja pääsivät pörröponeina pihattoon odottelemaan Newerran heppojen saapumista, kun muut Hallavan hevoset, Nikita, Fonzie, Darcy, Luka ja Fae pääsivät loimet päällä tarhoihin. Niille olisi karsinapaikat tallissa, jotka näyttivät lautaseinineen tosi kotoisille hallavalaisten kantaessa varusteita talliin.
Hallavan porukka oli ehtinyt valloittaa mökin salin tavaroillaan ja keittiönkin - he laittoivat yhteistuumin leirin ensimmäistä ruokaa. Osa kurkisteli jo ison hirsimökin huoneisiin, mutta Aleksi ei antanut vielä varata sänkyjä - majoittuminen katsottaisiin sitten, kun loppukin leiriporukka on paikalla. Puoliltapäivin Newerran väki tulikin autoillaan pihaan, ja kun autot oltiin tyhjennetty mökin sisälle tavaroistaan ja kiinnitetty pihavaraston viereisiin lämpöpaikkoihin, saapui Kaisun ajama hepparekkakin. Pau hyppäsi autosta iloisena jo ennen, kuin moottori oli sammunut - Pau 10v taitaakin olla leirin kuopus (ja itsepäisin kakara). No, innokkaana pikkutyttö osallistui muiden kanssa traikun purkuun ja hevosten taluttamiseen pihattoon. Siinäpä sitä olikin Newerran hepoille tutustumista, kun samassa tarhassa oli kolme uutta kaveria!
Kun kaikki viimein olivat sisällä mökissä, kengät sopivan sekalaisessa järjestyksessä eteisessä ja takit ties minne tavarakasojen sekaan heitettynä, päästiin syömään. Ruokaa mökissä oystyy hyvin tarjoilemaan ikkunaluukusta, missä on tiski - keittiön puolella on ruuat ja salin puolella taso tarjottimille. Siitä sitten jonotettiin ruokaa ja etsittiin paikka pöydästä. Ison pöydän ääressä oli ensin hieman hiljaista, kun juteltiin vain vieressä istuvalle bestikselle, mutta pian ihmiset alkoivat jutella vieraammillekin tyypeille. Kun ensimmäiset jo kiikuttivat astioitaan keittiöön, esittelivät Kaisu ja Aleksi viimein itsensä ja kertoivat leirin tärkeimmät säännöt. He ohjeistivat pojat majoittumaan keittiön viereiseen huoneeseen Aleksin kanssa ja tytöt kahteen toiseen huoneeseen niin, että nuoremmat ja paljon unta kaipaavat ihmiset ovat toisessa ja itsensä iltavirkuiksi yöhillujiksi kokevat toiseen huoneeseen. Voitte arvata, että Kaisu valitsi itselleen hiljaisemman huoneen =)
Ruuan jälkeen oli yhden nopean tutustumisleikin vuoro. Kaikki pöydän ympärillä käänsivät vierustoverin kanssa tuolit vastakkain, niin että kaikki tuolit oli pareittain. Sitten hallavalaiset jakautuivat näihin tuolipareihin, tosin pariin haettiin kolmas tuoli siinä vaiheessa, kun neweläisiä ei riittänyt ihan jokaiselle hallavalaiselle. Leikin tarkoituksena oli jutella hetki jokaisen kanssa, kertoa nimi ja jotain itsestään. Sitten newerralaiset vaihtoivat seuraavan hallavalaisen luokse jne. Lopulta kaikki muistivat ainakin muutaman uuden tuttavuuden nimen ja tunsivat vähän kaikkia!
Aihe 2: Keskiviikko: Maastoon leirihoitsuilla & piparintuoksua mökillä ~ Nora & Katri
Yhteistä leirinaloitushetkeä jatkettiin hoitsujaoilla. Kaisu ja Aleksi kertoivat aina hevosen ja sen kaksi hoitajaa, ja jaon jälkeen Kaisu keksi hauskan leikin. Hoitajaparit saivat kehitellä hevosen nimen perusteella arvauksen siitä, millainen heppa olisi, ja esittää sen sitten koko porukalle. Sitten toisen tallin porukka kertoi, millainen heppa oikeasti on. Kun kaikki tiesivät leirihoitsun nimen, jaettiin porukka tuntiryhmiin - ja uudestaan maastoryhmiin. Sitä myötä Kaisu ilmoittikin, että ykkösryhmä pääsisi hänen kanssaan samotein maastoilemaan, ja patisti ryhmäläiset lähtemään kohti tallia. Muut saivat jäädä laittamaan ruokaa illaksi.
Tallilla olikin mielenkiintoista etsiä oma leirihoitsu ja sen tavarat - onneksi aina löytyi joku, joka osasi auttaa. Kaisu otti suloisen Dunja-vuoniksen vetohevoseksi. Tunti siinä hässäkässä varmaan vierähti, ennenkun tusinapäinen letka oli valmiina leirikeskuksen pihassa lähdössä maastoon. Kaisu tarkisti letkan järjestystä, ettei pienet ponit tai hitaammalla käyvät hepat ole ihan hännillä jäämässä jälkeen. Lopulta päästiin matkaan.
Kaisu oli valinnut reitin, joka kulkisi selkeitä teitä päätyen leirikeskuksen pellolle. Onneksi reitit näkyivät leirikeskuksen kartassa ja ne oli merkattu maastoonkin. Tämänpäivän reitti kulki ensin pihatien mäen ylös ja isommasta tiestä ylitse vaihtelevissa maisemissa kulkevalle metsätielle. Lunta oli lähemmäs puoli metriä ja pakkasta reilut 5 astetta, eli mahtava keli. Hetken omaan ratsuun tutustumisen jälkeen porukka alkoikin puhumaan ja hihkumaan, miten ihana oma leirihoitsu oli. Maastoretken loppuhuipennus olikin lyhyt laukkapätkä pellolla. Jottei loppukäynnit ihan unohtuisi, patisti Kaisu koko porukan alas ratsailta kiertämään kenttänä käytetyn pellon reunan uraa - taluttaen. Niin kohmeeseen menneisiin jäseniin sai itse kukin hieman lämpöä.
Hevoset vietiin talliin ja varusteet jätettiin karsinoiden lähelle valmiiksi, sillä seuraava porukka lähtisi pian ratsastamaan. Ensin kuitenkin syötiin yhdessä suuressa salissa. Kun Aleksi lähti viemään toista maastoporukkaa samalle reitille. Ulkona oli tullut jo ihan pilkkopimeää, joten kaikilla piti olla lamput mukana. Maastoreissun aikana Kaisu alkoi tekemään piparitaikinaa keittiössä vapaaehtoisten kanssa, jotta päästäisiin leipomaan illalla muiden kanssa! Illalla päästäisiin myös saunaan, mutta hiljaisuus alkaisi klo 23. Mitä kaikkea illan aikana ehtiikään tapahtua?
Aihe 3: Torstai: Leikkitunteja lumipellolla ~ Pau & Ruska
Aamulla olikin aika aikainen herätys, jo seitsemän jälkeen alettiin herättelemään ensimmäisen tuntiryhmän ratsastajia, jotta he ehtivät tunnille ajoissa. Kaisu, Aleksi ja Erik olivat jakaneet aamulla aamutallin ja aamupalan teon niin, että miehet meni renkihommiin ja Kaisu jäi hellan viereen keittelemään puuroa ja laittamaan samalla muroja ja leipiä esille tiskille. Kun kaikki oli valmiina pöydässä, tulivat ensimmäiset syömään. Kahdeksan jälkeen Kaisu kävi huutelemassa kaikki huoneet hereille ja delegoi keittiön siivouksen miehille ja lähti talliin auttamaan tuntiratsastajia.
Kaikkien tuntien tarkoituksena oli alkukäyntien aikana totutella oman ratsun satulattomaan selkään ja testailla vähän tasapainoa - yltääkö koskea hepan korvia, häntää tai omia varpaita? Kokeiltiin vähän maailmanympärysmatkaa ja naistensatulaistuntaa, kukin oman tasonsa mukaan, ennenkun alettiin leikkimään. Sitten päästiin leikkimään - peiliä, kuka pelkää jäämiestä ja tallipalaa -leikkejä. Loppukäynnit suoritettiin taluttaen. Kaisulla olikin homma pysyä kolme tuntia lämpösenä pakkasaamussa!
Kaikkien tuntien tarkoituksena oli alkukäyntien aikana totutella oman ratsun satulattomaan selkään ja testailla vähän tasapainoa - yltääkö koskea hepan korvia, häntää tai omia varpaita? Kokeiltiin vähän maailmanympärysmatkaa ja naistensatulaistuntaa, kukin oman tasonsa mukaan, ennenkun alettiin leikkimään. Sitten päästiin leikkimään - peiliä, kuka pelkää jäämiestä ja tallipalaa -leikkejä. Loppukäynnit suoritettiin taluttaen. Kaisulla olikin homma pysyä kolme tuntia lämpösenä pakkasaamussa!
Aihe 4: Torstai: Laskettelun huumaa ja rekiajelua ~ Milla & Nanna
Taas mökillä odotellut porukka oli tehnyt lounaan, ja kun kaikki olivat syöneet, oli aika lähteä laskettelemaan. Vaihtoehdoksi annettiin rekiajelu leirikeskuksen pellolla, jolle ilmottautuivar heti Katri, Valma, Nanna, Eevi ja Pujo Hallavalaisista. Newerrastakin kaikki muut jäivät rekiajelemaan, mutta Alex, Veeti, Heli, Milla ja Pau halusivat lähteä hurjastelemaan rinteeseen. Kaisu lähti mukaan valvomaan, ja matkaan napattiin sopivat vermeet pihavarastosta. Sieltä löytyi hevosreetkin tallille jääville, he saivat rekien eteen Hanin ja Dunjan. Kuinka vauhdikkaaksi meno yltyi pellolla, entä laskettelurinteessä?
Aihe 5: Torstai: Kuutamomaastoilua & leffailta ~ Heli & Emma
Ryhmä rekirällääjät olivat tehneet paljon ruokaa mäkihurjastelijoille, ja kaikkien ollessa jälleen yhdessä mökissä, syötiin. Sen jälkeen Kaisu vei taas ykkösryhmän maastoon, vaan millaista oli meno mökin vintillä löhöillen ja leffaa katsoen? (huom, leffan pitää sopia 10-vuotiaillekin.) Maastossa oltiin pitkään, taskulamput valaisivat lumista metsää. Reitti kulki polkua ja matkaan mahtui vähän mäkiä ja yksi laukkasuorakin. Reitti kulki aika Pielisen rantaan asti, ja ratsastajat ihmettelivät suurta järveä, jonka yllä loisti pyöreä kuu ja miljoonat tähdet.
Aihe 6: Perjantai: Aamutallia ja koulutuuppausta ~ Erik & Eevi
Kello 7 aikaan aamulla muutama aamuvirkku tallilainen odotti unenpöpperöistä Aleksia eteisessä tämän vetäessä ulkohousut ruudullisten pyjamahousujensa päälle ja talviratsastuskengät suoraan paljaisiin jalkoihin. Miehen murahdettua jotain lähtökehotukselta kuulostavaa, pieni joukko leiriläisiä lähti tarpomaan lumisen pihan poikki kohti tallia. Hallavan omistajan ohjeiden mukaan laitettiin ensimmäisenä aamupuurot turpoamaan, ja jaettiin ämpäreihin kullekin hevoselle oikea määrä kauraa ja kivennäisiä. Kottikärryt täytettiin heinällä, mistä sitten nosteltiin sopivan kokoiset kasat ensin tallissa majoittuville ja lopuksi pihatossa oleville hevosille. Juoma-astiat täytettiin käsipelillä ämpäreissä vettä kantaen ja viimeiseksi jaettiin aikaisemmin mitatut väkirehut. Aleksi kiitti avusta, edelleenkin unisenkuuloisena, ja raahusti sitten takaisin mökkiin kaatuen mitä luultavimmin vielä hetkeksi sängyn pehmeään lämpöön.
Ensimmäisen ratsastustunnin alkaessa klo 9 Aleksi ilmestyi ratsastuskenttänä toimivan pellon laidalle paksuihin talvivaatteisiin varustautuneena toisessa kädessään kaakaomuki ja toisessa kaksikerroksinen voileipä. Ratsukoiden kiertäessä alkukäyntejä mies istahti pellon laitaan roudatun tuolin päälle istumaan ja söi aamupalansa enemmän tai vähemmän hotkien, mutta muuttuen selvästi paljon pirteämmäksi sen seurauksena. Koulutunnit saattoivat alkaa.
Kaikilla kolmella koulutunnilla keskityttiin ihan perus asioihin, sillä jokaisella oli tuntematon hevonen allaan. Tunti aloitettiin tekemällä pääty-ympyröitä ja loivia kiemurauria makustellen kuinka hevoset vastasivat apuihin ja oliko huomattavissa jäykkyyttä jompaankumpaan suuntaan. Alkuravailujen jälkeen otettiin muutama kierros laukkaa, jotta hevosten lihakset olisivat varmasti lämpimät pakkassäästä huolimatta.
Päivän varsinaisena aiheena olivat pohkeenväistöt, joita tehtiin aluksi käynnissä siten, että ”pitkällä sivulla” joka tultiin suoraan Aleksia kohti, väistätettiin aluksi takaosaa ulospäin noin kymmenen metriä, suoristettiin ja väistätettiin sitten takaosaa sisäänpäin. Väistön suuntaa vaihdettiin kolmesta neljään kertaan riippuen hevosesta. Muu kierros ratsastettiin harjoitusravissa, tehden toiselle pitkälle sivulle kymmenen metrin voltti.
Kun tehtävä alkoi sujua käynnissä, siirryttiin tekemään pohkeenväistöä ravissa, josta nostettiin suoraan laukka, ja toisen pitkän sivun voltti ratsastettiin myös laukassa. Osaavammat ratsukot saivat halutessaan ottaa laukkaan mukaan avo- ja sulkutaivutusta laukkaamalla pitkän sivun alun avotaivutuksessa, keskelle voltti, ja voltin jälkeen jatkamalla uraa pitkin sulkutaivutuksessa. Sama tehtävä tehtiin molempiin suuntiin ja lopuksi ravailtiin vielä loppuravit pidentäen ohjaa reilusti.
Aihe 7: Perjantai: Mäenlaskua, pitsaa, iltamaasto & saunaan ~ Cia & Mikki
Lounaaksi oli herkullista Kaisun valmistamaa lasagnea, joka sai ylistäviä kehuja niin monelta leiriläiseltä, että Aleksin oli pakko pyytää resepti itselleen. Eipähän tarvitsisi kesäleirillä miettiä mitä tarjota. Lyhyen ruokalevon jälkeen leiriläiset päättivät lähteä katsastamaan maastoretkellä spotatun mäen, joka kuulemma olisi täydellinen pulkkailuun. Niinpä suuri joukko leiriläisiä sonnustautui täysiin talvivaatteisiin ja lähtivät matkaan vetäen perässään jos jonkin näköisiä pulkkia ja liukureita, jotka olivat löytyneet mökin ulkovarastosta.
Kuuden aikaan naurava joukko palasi takaisin sen verran lumisen näköisinä, että kyseessä ei ollut voinut olla pelkkä tavallinen mäenlaskureissu, mutta leiriläiset eivät suostuneet kertomaan puuhiaan tarkemmin kyselevälle Aleksille. Salailusta huolimatta mies tarjosi nälkäisille ja enemmän tai vähemmän märille leiriläisille tekemäänsä vasta valmistunutta pizzaa. Kohta takkatuvassa kyhjötti huopiin ja peittoihin kääriytyneenä kaksikymmentäkaksi pizzaa mussuttavaa tyytyväistä leiriläistä, jotka päättivät laittaa leffan pyörimään. Osa ei kuitenkaan kauaa leffaa ehtinyt katsoa, sillä ryhmä kahden oli aika lähteä iltamaastoon. Mökille jääneet lupasivat laittaa saunan päälle, jotta se olisi valmiina maastoilijoiden palatessa noin yhdeksän aikaan takaisin.
Matkaan lähdettiin otsalamppujen valossa Aleksin ja Dunjan johdattaessa joukkoa. Suurin osa oli uskaltautunut matkaan ilman satulaa, mutta muutama värjötteli turvallisuussyistä satulassa istuen. Aluksi kuljettiin lumisten kuusien siimeksessä rauhallisessa käynnissä, mutta sitten saavuttiin kärrytielle, jossa mahtui ratsastamaan parijonossa. Sitä pitkin edettiinkin sitten muutama kilometri reippaassa ravissa. Kärrytie mutkitteli metsien läpi ohittaen muutaman peltoaukean ja nousten lopulta suuren mäen päälle, josta oli mahtavat näkymät Kolin lomakeskukseen, jonka valot loistivat viidenkin kilometrin päästä. Mäen päältä käännyttiin pienemmälle polulle, jota pitkin laskeuduttiin käynnissä takaisin metsän siimekseen. Pohjan muuttuessa tasaisemmaksi otettiin taas vähän ravia. Lumisen pellon reunalla Aleksi sitten viimein kysyi kaikkien odottaman kysymyksen: ”Otetaanko vähän laukkaa?”. Sanomattakin on selvää, että luminen pelto ylitettiin villissä laukassa, jonka jälkeen hevoset (ja mikseivät leiriläisetkin) puhkuivat innoissaan vielä hyvän matkaa. Tallin pihaan saavuttiin hymyssä suin, ja hevosten saatua iltaruokansa iloiset maastoilijat pääsivät saunomaan.
Aihe 8: Lauantai: Estetunnit ~ Elle & Alana
Leirin toiseksi viimeisenä aamuna muutama leiriläinen sai mahtavan idean paistaa lettuja aamupalaksi, ja niin Aleksikin jäi kerrankin aamusyötön jälkeen nauttimaan aamupalasta leiriläisten kanssa tuvan suuren pöydän ääreen. Kun mahat olivat pullollaan, alkoivat leiriläiset valmistautua jännittävään estetuntiin.
Kellon lyödessä yhdeksän lumista kenttää kiersi kuusi enemmän tai vähemmän jännittynyttä ratsukkoa ja pellon laidalla notkui muita leiriläisiä kamerat kädessä. Aleksi nakittikin heti heistä muutaman kentälle rakentamaan esteitä. ”Pituushalkaisija” sai koristeekseen kolme tötteröin rajattua ympyrää, joiden kunkin ulkokaarilla komeili viisi puomia. Kaksi volteista oli pituushalkaisijan oikealla puolella ja keskimmäinen vasemmalla puolella, siten, että volttien lähtöpisteet olivat pituushalkaisijalla. Lisäksi toiselle pitkälle sivulle ahkerat avustajat kasasivat kolme matalaa kavalettia jumppasarjaksi, ja toiselle pitkälle sivulle yhden hieman isomman esteen.
Kaikilla kolmella tunnilla ratsastettiin suurin piirtein samoja tehtäviä, mutta viimeistä estettä korotettiin aina ratsukosta riippuen. Tunnit aloitettiin lämmittelyllä kevyessä ravissa ratsastaen pituushalkaisijalla aina yhden valinnaisen voltin, vuoron perään eri suuntiin, ja tulemalla pitkällä sivulla kavaletit, joiden toiset päät olivat vielä ravitehtävää varten maassa. Aleksi kiinnitti erityisesti huomiota tahtiin, jossa hevoset tulivat puomeille, sekä suoruuteen ja taipumiseen volteilla.
Kun hevosten lihakset olivat lämmenneet, kehotti Aleksi ratsastajia istumaan alas harjoitusraviin ja tulemaan pituushalkaisijalla kaikki kolme volttia. Uralla tuli nostaa laukka ja laukata kevyessä istunnassa kavaleteista koostuva jumppasarja, jonka välit oli vaihdettu laukkaan sopiviksi ja puomit nostettu molemmista päistä kannattimille. Tehtävää tultiin molempiin suuntiin.
Lopuksi ratsastettiin muutamaan kertaan rata, josta helpompi versio meni näin: Pituushalkaisijalle tullaan oikeassa laukassa ja laukataan molemmat oikealle kääntyvät voltit, päädystä käännytään oikealle ja laukataan kavalettijumppasarja, jonka jälkeen siirrytään raviin ja käännytään uudestaan pituushalkaisijalle. Pituushalkaisijalla nostetaan vasen laukka ja laukataan vasemmalle kääntyvä voltti. Jatketaan vasenta laukkaa ja käännytään päädystä vasemmalle, lopuksi hypätään pitkällä sivulla oleva yksittäinen este.
Vaikeampi versio kuului näin: Pituushalkaisijalle tullaan oikeassa laukassa ja laukataan ensin oikealle kääntyvä voltti, vaihdetaan laukka joko askeleessa tai ravin kautta ja laukataan vasemmassa laukassa vasemmalle kääntyvä voltti, vaihdetaan uudestaan laukka ja laukataan oikealle kääntyvä voltti. Jatketaan oikeassa laukassa ja käännytään päädystä oikealle ja tullaan kavalettijumppasarja. Tullaan pituushalkaisijalle uudestaan laukassa ja vaihdetaan laukka vasempaan joko askeleessa tai ravin kautta. Laukataan vasemmalle kääntyvä voltti ja käännytään päädystä vasemmalle. Hypätään viimeisenä yksittäinen este.
Viimeiseltä esteeltä katsojat saivat taltioitua hienoja kuvia, kun hevoset hyppäsivät hieman suurempaa estettä luminen pelto luomassa tunnelmaa taustalla ja suurten lumihiutaleiden leijaillessa hiljalleen maata kohti.
Aihe 9: Lauantai: Hiihtoratsastusta ~ Alex & Rena
Iltapäivällä porukka kokoontui sitten pellolle mukanaan mökin varastosta löytyneet lasketteluvälineet sekä muutama pulkka. Kaisu oli neuvonut Eeviä, Alanaa, Veetiä ja Millaa ponien varustamisessa. Ne olivat saaneet rintaremmit, joihin veto lähinnä kohdistuisi, sekä häntäremmit, joihin viritettiin eräänlaiset patentit pitämään liinoja ylhäällä niin, etteivät ne roikkuisi hevosten jaloissa edes siinä tapauksessa, että hiihtäjä jäisi kyydistä.
Pellolla Alana sitten nousi Hanin satulaan, Evi Allin kyytiin, Veeti Dunjalle ja Milla rauhattoman Darlin selkään ja sitten ensimmäiset uskaliaat hiihtäjät saattoivat asettua lähtökuoppiin. Peräkanaa hiihtoratsukot sitten lähtivät kiertämään peltoa aluksi ravissa ja kohta laukassakin. Liinassa roikkuminen osoittautui yllättävän hankalaksi, eikä kaatumisilta vältytty, mutta ainakin nauru raikui hiihtäjien yrittäessä pysyä laskettelusuksineen pystyssä hevosten kiskoessa heitä täysillä eteenpäin. Muutamat, joita laskettelusukset eivät houkuttaneet, pääsivät kokeilemaan samaa hommaa, mutta pulkan kyydissä. Tavallinen pulkka meni nurin tuon tuostakin, mutta ufo olikin sitten yllättävän ketterä, jos ratsastaja tajusi hidastaa käännöksissä.
Iltapäivä siinä sitten kuluikin lumessa temmeltäen ja jossain vaiheessa Aleksin täytyi kadota mökin puolelle valmistelemaan uudenvuoden illallista ja laittamaan saunan päälle.
Aihe 10: Lauantai: Illan uudenvuodenjuhlat ~ Wilma & Pujo
Kun Dunja, Darli, Hani ja Alli oli saatu takaisin pihattoon huolellisen harjaamisen jälkeen, pääsivät ratsastajatkin rentoutumaan saunassa. Sillä aikaa, kun osa saunoi, muut auttoivat Aleksia juhlaillallisen valmistamisessa, ja sitten kun Aleksi pääsi saunaan muiden poikien kanssa, päättivät tytöt värkätä vielä yllärijälkkäriä.
Saunanraikkaina sitten kaikki kokoontuivat suuren pöydän ääreen herkuttelemaan, eikä syömistä lopetettu ennen kuin kaikki valittivat suuria vatsojaan, eikä kukaan jaksanut liikahtaa takkatupaa kauemmaksi. Tuvassa iltaa jatkettiin erilaisten pelien ja tinan valamisen merkeissä, kunnes kello alkoi lähestyä kahtatoista. Silloin jokainen puki lämpimimmät talvivaatteensa päälle ja porukka suuntasi pellon kauimmaiseen reunaan, josta oli tarkoitus ampua raketteja, jotta hevoset eivät säikkyisi pauketta. Jokaiselle jaettiin suojalasit ja sitten Aleksi ja Erik menivät hieman kauemmaksi sytyttämään ilotulitteita. Niin vuosi sitten vaihtui ilotulitteiden räiskyessä ja tähtisadetikkujen sähistessä, mitä parhaimmassa seurassa.
Aihe 11: Sunnuntai: Leirikisat ja jäähyväiset ~ Daw & Valma
Leirin viimeinen päivä alkoi rauhallisella aamulla, sillä itse kukin halusi nukkua hieman pidempään eilisen myöhäisen valvomisen johdosta. Aamupalaa syötiin hieman haikeissa, mutta iloisissa tunnelmissa, minkä jälkeen leiriläiset lähtivät laittamaan leirihoitsujaan kuntoon viimeistä kertaa. Jokaisella hevosella oli kaksi hoitajaa, joista muodostui sopivasti tiimit viimeisen päivän leirikisoja varten, joissa kilpailtaisiin hiihtoratsastuksen merkeissä. Alana ja Valma muodostivat tiimin Dunjan kanssa.
Aleksi ja Kaisu olivat aamulla ahkeroineet ja rakentaneet pellolle muutaman hyppyrin, sekä roudanneet muutaman kavaletin, mikä sai hieman lisäjännitystä aikaan pellolle saapuvissa ratsukoissa. Aluksi lämmiteltiin ravissa ja käynnissä normaalisti ratsastaen pellon toisessa päässä sillä aikaa, kun Kaisu selitti mistä kilpailuissa oli kyse. Jokainen tiimi kiertäisi kentän kaksi kertaa mahdollisimman nopeasti siten, että halutessaan hiihtäjä voisi hypätä hyppyreistä ja ratsastaja hevosineen voisi hypätä kavaletit. Nopeimmiten kaksi kertaa radan kiertänyt tiimi voittaisi. Jokaisella tiimillä olisi kaksi mahdollisuutta yrittää, siten että ensimmäisellä (kahdella) kierroksella toinen ratsastaisi ja toinen hiihtäisi ja toisella (kahdella) kierroksella vaihdettaisiin. Parempi aika kahdesta yrityksestä jäisi tiimin ajaksi, jota verrattaisiin muihin tiimeihin.
Muut lämmittelisivät pellon toisessa päässä normaalisti ratsastaen sillä aikaa kun ensin menevät tekisivät kisasuorituksensa. Valmistautuva ratsukko olisi Kaisun varikolla odottamassa vuoroaan Kaisun kiinnittäessä rinta- ja häntäremmiä sekä liinoja satulaan.
Halutessaan radan voisi mennä joko hiihtäen tai pulkassa.
Lopulta kilpailu oli erittäin jännittävä ja osin tasainen, vaikka muutamilla kierrosaika meni pitkäksi kaatumisten ja kikatuskohtausten johdosta. Nauruhermoja kutkuttavien kilpailujen jälkeen oli valitettavasti aika pakata niin hevosten kuin lairiläistenkin tavarat kasaan. Haikean lounaan jälkeen oli aika lastata hevoset rekkoihin ja hyvästellä kaikki uudet ystävät. Numeroita vaihdettiin ja yhteyttä luvattiin pitää. Monien halausten ja muutamien kyynelten jälkeen leiriläiset pakkautuivat autoihin ja matka kotitallille saattoi alkaa kello 15.
Aiheet 1-5 kirjoitti Kaisu, aiheet 6-11 Aleksi =)
