|
Post by Nora on Aug 25, 2017 12:17:21 GMT 2
|
|
|
Post by Nora on Aug 28, 2017 12:48:04 GMT 2
28.08.2017 Keno saapuu kotiin
Siinä se nyt vihdoin seisoi. Vanha rakas pappaponini. Kenon entinen omistaja Miina oli tuonut tämän aamupäivällä Newerraan ja itse olin laittanut kaiken valmiiksi ruunan tuloa varten. Se menisi pihattoon Mikran ja Diablon kanssa, vaikka Diablo lähtisikin Slovakiaan kahden päivän kuluttua. Toivon todellakin että Kenosta ja Mikrasta tulisi kaverit. Miina ojensi Kenon riimunnarun minulle ja tartuin siihen iloisesti. Keno tuttuun tapaansa hamuili taskujani herkkujen toivossa ja rapsutin ruunan otsaa hymyillen. "En tiedä mitä olisin Kenon kanssa tehnyt jos sua ei olisi", Miina sanoi melkein tippa linssissä. Keno oli ollut naisen omistuksessa kuusitoista vuotta, mutta enää hän ei ruunaa pystynyt pitämään terveydellisistä syistä. Kun nainen oli kysynyt minulta pystyisinkö ottamaan Kenon ja huolehtimaan siitä sen loppuelämän, tietenkin suostuin. Olihan itselläni ja Kenollakin yhteistä taivalta takana jo lähes kymmenen vuotta.
Kävelytin Kenoa tallipihaa ympäri ja esittelin Newerraa Miinalle. Nainen oli selvästi tyytyväinen näkemäänsä ja selvästi uskoi Kenon viihtyvän täällä. Lopulta esittelykierroksemme loppui pihatolle, josta Mikra ja Diablo katsoivatkin uutta tulijaa uteliaina. "Tuo muuli lähtee parin päivän päästä, mutta Mikra jää ja luultavasti pihattoon tulee jossain vaiheessa jotain uusiakin heppoja", selitin Miinalle ja annoin Kenon haistella Mikraa ja Diabloa aidan ylitse. Se päästi perinteisen neitimäisen kiljaisunsa, jolle sekä minä, että Miina naurahdimme. "Eiköhän päästetä ne tutustumaan", naurahdin ja Miinan avatessa pihaton porttia itse päästin Kenon tarhaan. Keno meni heti tutkimaan jos löytäisi ruokaa ja Diablo ja Mikra vain katsoivat sitä hölmistyneinä. "Hyvin ne varmasti pärjää", naurahdin ja lähdimme kävelemään takaisin Miinan autolle, josta puran vielä Kenon tavarat pihaton varustehuoneeseen.
//Tervetuloa Keno! Ihana, symppis pappaponi <3
|
|
|
Post by Nora on Oct 25, 2017 20:49:47 GMT 2
25.10.2017 Koulukiemuroita Keno venytti turpansa aidan ylitse minua kohti selvästi herkkujen toivossa. Vanha ruuna pääsisi tänään taas kunnon koulutreeniin. Koko syksyn papparainen on saanut olla aika kevyellä pienen jalkavaivan takia, mutta nyt kaikki vaikuttaa taas olevan hyvin ja uskaltaa ratsastaa kunnollakin. Nappasin Kenon otsatukasta kiinni ja talutin sen hoitopaikalle harjasta. Hoitopaikalle jätin Kenon seisomaan aloilleen ja siihen papparainen jäi kiltisti odottamaan. Nappasin harjapakistamme harjan ja aloin huiskia rautiaan pölyistä karvaa siistimmäksi.
Keno seisoi kiltisti vapaana pihaton hoitopaikalla jopa silloin, kun hain varustehuoneesta ruunan satulan ja suitset. Palasin Kenon luokse ja nostin satulan rauhallisin ottein tämän selkään. Suoristin sinisen huovan ja kiinnitin satulavyön aluksi ihan löysälle. Suitsin vielä Kenon ja vedin sitten kypärän päähäni ja hanskat käsiini. Peruutin Kenon hoitopaikalta pois ja lähdimme ulos ja kohti kenttää.
Kävelytin Kenoa pitkät alkukäynnit maasta käsin, jonka jälkeen nousin jakkaralta ratsaille. Lähdin ensin puolipitkällä ohjalla jumppaamaan ruunaa suurilla ympyröillä ja otin hieman takaosan väistöjä ulospäin. Keno eteni tomerasti reippaassa käynnissä ja kuunteli pienimpiäkin apuja todella tarkkaavaisesti. Siirryin lopulta ravityöskentelyyn ja annoin aluksi Kenon ravailla pitkässä muodossa pidemmällä ohjalla, jotta kaikki lihakset varmasti lämpenisivät.
Istuin alas harjoitusraviin ja otin Kenon kanssa avo- ja sulkutaivutuksia, sekä muutamat pohkeenväistöt. Laukkaa en ottanut kovinkaan paljon, keskityin lähinnä siihen että Keno laukkaisi eteenpäin reippaaseen tahtiin, mutta jarrut toimisivat huolella. Keno heitti pienen innostuspukinkin, mutta malttoi sitten keskittyä hommiin.
Loppukäynnit kävimme kävelemässä maastossa ja Keno oli jonkin verran hionnutkin. Palasimme tallipihaan, jossa hyppäsin alas, nostin jalustimet ja löysäsin satulavyötä. Rapsutin Kenon otsaa ja ruuna hinkkasi päätään tyytyväisenä kylkeeni.
Pihatossa nappasin Kenolta varusteet pois ja annoin ruunalle rehukulhossa tämän välipalan, joka koostui muutamasta kuivasta leivästä, pilkotusta porkkanasta ja hevosten myslistä. Olin tottunut ruunalle antamaan liikutuksen jälkeen ruuan aamu- ja iltasapuskoiden lisäksi. Samalla kun ruuna söi ruokiaan, laitoin Erikille viestiä: "Otatko muru Kenon fleeceloimen pois iltatallin yhteydessä? ".
Heitin vielä Kenolle fleeceloimen päälle ja todellakin toivon että ruuna ei menisi kierimään se päällä. Etutukasta taluttaen vein Kenon sitten takaisin pihattotarhaan ja sinne se pappaponi taas kipitti kavereidensa seuraksi. Itse suuntaisin vielä Ellen luokse Karkkimaahan, jossa saisin auttaa Elleä siivoamaan varaston ja maalaamaan tämän uutta makuuhuonetta.
// Ihanan arkinen tarina, jota oli mukava lukea! Ja Keno on hurjan symppis <3
|
|
|
Post by Elle on Oct 25, 2020 16:42:23 GMT 2
Ihanaakin ihanampi Keno-pappa päästettiin vihreämmille laitumille 23 vuoden iässä 24.10.2020. Keno ehti yli kolme vuotta asua Newerrassa omistajansa Noran ja kaikkien tallilaisten arkea ilahduttamassa. Pappa oli pitkään hyvässä kunnossa, mutta viimeisen kesän aikana vanhukselta alkoi pikkuhiljaa kunto romahtaa ja lopulta suurimmaksi ongelmaksi koituivat todella kuluneet hampaat. Kenoa jäimme kaikki kaipaamaan <3
|
|